Suomen Akatemialta 2,9 miljoonaa euroa Oulun yliopiston tutkimuksiin

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa Oulun yliopistossa tehtäviin tutkimushankkeisiin.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus

Professori Mirka Hintsasen hankkeessa tutkitaan, kuinka varhainen psykososiaalinen ympäristö vaikuttaa myötätuntoon. Tutkimuksessa tarkastellaan myötätunnon kehityksen taustalla olevia varhaisia lapsuusiän tekijöitä ja sitä, kuinka geenit muovaavat psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä aikuisiän myötätuntoon. Tutkimus on osa populaatiopohjaista LASERI-pitkittäistutkimusta, johon osallistui tutkimuksen käynnistyessä vuonna 1980 yli 3500 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Osallistujia on sittemmin seurattu useissa jatkotutkimuksissa 31 vuoden ajan. Hankkeen on tarkoitus tuottaa kasvuympäristön ja perimän vaikutuksista myötätunnon kehitykseen tietoa, jota voidaan hyödyntää harmonisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Hanke sai noin 420 000 euron rahoituksen neljäksi vuodeksi.

Yliopistonlehtori Seija Jalaginin hankkeessa tutkitaan sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet tunnustetuiksi ja hyväksytyiksi uusissa yhteisöissään. Tutkimusaineisto koostuu muuttajien haastatteluista ja evakkokirjailijoiden kaunokirjallisista teksteistä. Keskittymällä historialliseen muuttoliikkeeseen selvitetään hyväksytyksi tulemisen ajallisia ja eritasoisia prosesseja. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella uudelleen pakolaisuutta suomalaisessa historiantutkimuksessa ja keskustella siitä osana eurooppalaista pakolaisuutta. Samalla kehitetään poikkitieteistä metodologiaa traumaattisten kokemusten tutkimiseen, analysoidaan tunnustamista tieteellisenä käsitteenä ja tuotetaan tietoa sen soveltuvuudesta integraatiotutkimukseen. Hanke sai noin 475 000 euron rahoituksen neljäksi vuodeksi.

Professori Sari Kunnarin tutkimushankkeessa selvitetään suomenkielisten, vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaisten sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ja keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovikaisten, kuulokojeita käyttävien lasten puheen havaitsemista ja puhutun kielen taitoja. Hanke jatkaa ja laajentaa aiempaa prospektiivista monikeskustutkimusta. Lasten puheen havaitsemista ja puhutun kielen taitoja arvioidaan testein ja spontaanipuheesta tehtävien analyysien avulla vuosittain lasten ollessa 4–6 -vuotiaita. Hanke sai 480 000 euron rahoituksen neljäksi vuodeksi.

Akatemiatutkija Anna-Kaisa Salmen tutkimushankkeessa luodaan uusia menetelmiä ja käsitteitä poron domestikaation eli kesyyntymisen arkeologiseen tunnistamiseen ja tulkintaan. Hankkeessa domestikaatiota lähestytään uudesta näkökulmasta ihmisen ja poron vuorovaikutuksen kautta. Projektissa kehitetään uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan havaita ihmisen ja poron välisiä vuorovaikutustapahtumia, kuten vetoeläinten käyttö ja eläinten ruokinta. Soveltamalla uusia menetelmiä arkeologisiin luuaineistoihin saadaan uutta tietoa poron domestikaation vaiheista ja ympäristösuhteista pohjoisen Fennoskandian saamelaisten parissa, ja samalla luodaan uusia työkaluja myös domestikaation tutkimuksen, eläintutkimuksen ja kolonialismin historian tutkimuksen käyttöön. Hanke sai noin 400 000 euron rahoituksen neljäksi vuodeksi.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus

Professori Marcos Katzin tutkimusprojektin tavoitteena on suunnitella ja valmistaa ohjelmistohybridiverkko, joka yhdistää tavanomaisen radiotietoverkon ja langattoman optisen verkon. Optinen verkko käyttää näkyvää valoa kommunikoinnin välineenä. Optinen verkko ja radioverkko täydentävät vahvasti toisiaan, mitä ominaisuutta projektissa hyödynnetään monipuolisen, joustavan ja kustannustehokkaan tietoliikenneverkon luomiseen. Tällainen langaton hybridiverkko voidaan konfiguroida dynaamisesti niin, että verkko soveltuu parhaalla mahdollisella tavalla kommunikaatiotilanteen, käyttäjien, operaattorien ja kanavan kulloinkin asettamiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Hybridiverkko tullaan demonstroimaan testialustalla, joka rakennetaan käyttäen projektissa suunniteltavia ja valmistettavia integroituja piirejä. Tutkimus sai noin 535 000 euron rahoituksen neljäksi vuodeksi.

Akatemiaprofessori Juha Kostamovaaran tutkimusprojektissa kehitetään alle 100 GHz:n taajuusalueella toimivaa miniatyrisoitua pulssilähetintä ja sovelletaan sitä pulssin kulkuaikamittaukseen perustuvaan kuvantamiseen. Menetelmällä on merkittäviä sovellusmahdollisuuksia lääketieteen, turvallisuuden, teollisuuden ja rakentamisen aloilla. Tutkimus sai 450 000 euron rahoituksen kolmeksi vuodeksi.

Professori Eva Pongracz sai noin 140 000 euron rahoituksen osallistumiseen konsortioon, jossa luodaan konkreettisia käytännön toimenpiteitä kiertotalouteen siirtymiseen. TRANSCIRC-projektissa arvioidaan toimenpiteitä ja ohjauskeinoja, joilla on suurin vaikutus yhtäaikaiseen resurssitehokkuuden edistämiseen ja uusien liiketoimintamallien ja työpaikkojen luomiseen kiertotaloutta noudattavassa yhteiskunnassa sekä taloudellisen kasvun luomisessa. TRANSCIRC-projektissa tutkitaan skenaarioita tulevaisuuteen suunnatuista toimenpiteistä, jotka vastaavat nopeammin ja perusteellisemmin EU:n asettamiin tavoitteisiin. Skenaarioiden vaikutuksia arvioidaan ja ratkaisuja etsitään käyttäen kvantitatiivista aineistoa, tilastotiedettä, materiaalitiedettä, kansantaloudellista panos-tuotosanalyysia, ekonomisia malleja ja tapaustutkimuksia.

 

Viimeksi päivitetty: 21.6.2017