Uudella katalysaattorilla vedestä vetyä helposti ja kustannustehokkaasti

Oululaiset mikroelektroniikan tutkijat ovat mukana tieteellisessä läpimurrossa, jolla voidaan edistää merkittävästi vihreän energian tuotantoa. Uusi katalysaattori voi tulevaisuudessa mahdollistaa laajamittaisemman vedyntuotannon uusiutuvista energialähteistä. Oulun yliopisto on yksi neljästä yhteistyöyliopistosta, joiden tutkimuksesta julkaistu artikkeli on saanut runsaasti huomiota. 

Ruotsin Uumajan, vietnamilaisen Danangin ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin tutkimusyhteistyössä on kehitetty uusi tehokas ja kestävä, helposti sovellettava ja edullinen elektrolyysin katalysaattorina toimiva nanomateriaali. 
  
Sähkökemiallinen veden jakaminen vedyksi ja hapeksi on yksi avainprosesseista tulevaisuuden vihreän energian tuotannossa. Ohjaamalla sähkökemialliseen soluun sähköä aurinkokennon tai muun uusiutuvan energialähteen avulla vihreä energia voidaan muuntaa kemikaaleiksi, joilla on korkea energiapitoisuus kuten polttoaineissa, esimerkiksi vedyksi. 
  
Nykytilanteessa sähkökemialliseen veden jakamiseen käytetään kalliita platinaelektrodeja ja niiden seoksia. Tutkimusyhteisön ensisijainen haaste onkin löytää uusia kustannustehokkaita johtavia materiaaleja, joilla on suuri ominaispinta-ala ja korkea katalyyttinen aktiivisuus. 
  
Artikkelissaan tutkimusryhmät osoittavat, että hiilivaahto/nanoputkikollektorin ja kobolttioksidinanopartikkelikatalyytin muodostama komposiittirakenne on ominaisuuksiltaan lupaava kilpailukykyinen elektrodimateriaali. 
  
"Koska hiilipohjainen huokoinen alusta voi toimia käytännössä kaikenlaisilla muilla kehittyneemmillä katalyyttisillä nanopartikkeleilla, struktuurilla voi tulevaisuudessa olla monipuolisesti käyttöä sähkökatalyyttisissä muuntimissa ja antureissa", kertoo Krisztian Kordas Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksiköstä.
 
Artikkelin Robust hierarchical 3D carbon foam electrode for efficient water electrolysis julkaisija on Scientific Reports. Tutkimusta ovat rahoittaneet Bio4Energy-ohjelman lisäksi Kempe, Knut & Alice Wallenbergin säätiö, Suomen Akatemia ja Danangin yliopisto.
  
Lisätietoja: 
Krisztian Kordas
Mikroelektroniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
krisztian.kordas(a)oulu.fi

 

Viimeksi päivitetty: 12.9.2017