Demola jalostaa ideat innovaatioiksi

Yritysten, yliopiston ja ammattikorkeakoulun Demola-yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Parhaassa tapauksessa yritys saa markkinoille uuden tuotteen tai palvelukonseptin. Korkeakoulut saavat uutta tutkimustietoa ja opiskelijat jopa työpaikan.

Raitiovaunuja valmistava Transtech tavoittelee tulevaisuudessa ”älyratikkaa”, joka tarjoaa miellyttävän matkakokemuksen modernissa raitiovaunussa asiakkaiden toivomin palveluin höystettynä. Ideaa kehittämään yhtiö otti yhteistyökumppanikseen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista kootun Demola-tiimin.

Tiimissä on mukana sekä kandi- ja maisteritason opiskelijoita että yksi tohtorinväitöstään tekevä henkilö. Mukana on sekä bisnesosaajia, humanisteja että sähkötekniikan opiskelijoita.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhdessä luotsaamaa Demola-toimintaa koordinoivat Oulussa fasilitaattorit Pekka Silvén (vas) ja Simo Kekäläinen. Tämän syksyn kickoff-tilaisuudessa uutta projektia olivat aloittamassa Valmet, Transtech, Hartela, Nokia, Oulun kaupunki, CCSN sekä kahdella projektilla Autolle.com.

”Varmasti tällä joukolla löytyy laaja kattaus uusia ideoita,” Transtechin tietojärjestelmäinsinööri Nemanja Vukota kertoo.

”Haemme uusia ajatuksia, ja siksi on hienoa, että tiimissä on ihmisiä monelta alalta, eri opintojen vaiheista ja jopa neljästä eri maasta.”

Älyratikkakeississä kiteytyy hyvin Demolan toimintaperiaate. Demola on toimintamalli, jolla haetaan uusia innovaatioita yritysten kehittämiseen monialaisten tiimien avulla.

Toiminta poikkeaa perinteisestä alihankinnasta, jossa yritys tilaa työn korkeakoululta ja jää odottamaan lopputulosta. Demolassa puhutaan yrityksen ”yhteiskehittämisestä” eli yrityksen edustajat osallistuvat tiimityöskentelyyn tapaamalla tiimiään säännöllisesti koko projektin ajan.

Kaikki hyötyvät. Opiskelijat saavat opintopisteitä. He joutuvat paneutumaan toimeksiantoon tosissaan, sillä toimeksianto perustuu todelliseen tarpeeseen ja toimeksiantaja on oikea asiakas.

Yksi toimeksiantajista on autististen lasten terapiahoitoihin keskittyvä yritys CCSN USA:sta.

”Yrityksen edustaja, joka toimii myös Yalen yliopiston vierailevana professorina, kertoi, että tiimipalavereissa on käyty läpi autististen lasten psykologiaa yhtä perusteellisesti kuin master-tason yliopisto-opinnoissa”, kertoo Demolan fasilitaattori Pekka Silvén Oulun ammattikorkeakoulusta esimerkin tiimityöskentelyn perusteellisuudesta.

Yritys saa Demola-toiminnan kautta käyttöönsä omaa yritystä hyödyttävää täsmätutkimustietoa ja uusia innovaatioita. Demola toimii yrityksille myös rekrytoinnin kanavana: joka kymmenes opiskelija työllistyy toimeksiantajayritykseen.

”Palautekyselyissämme näkyy myös se, että yritysten työntekijät kokevat voimaantuvansa Demolan myötä, koska he oppivat näkemään asioita uudella tavalla”, Silvén kertoo.

Monialaisissa tiimeissä voivat työskennellä rinnakkain lääkäri, humanisti ja insinööri

Demola Oulun toinen fasilitaattori Simo Kekäläinen Oulun yliopistosta ja Pekka Silvén koordinoivat Demola-toimintaa. Juuri heihin kannattaa olla yhteydessä, mikäli yrityksessä herää kehittämistarpeita. Fasilitaattorit kirjoittavat yritykseltä saadun haasteen auki ja julistavat projektin haettavaksi 24 000 korkeakouluopiskelijan keskuuteen.

Hakijoiden joukosta Silvén ja Kekäläinen rekrytoivat kuhunkin projektiin parhaan mahdollisen monialaisen tiimin. Tiimissä voi työskennellä esimerkiksi sairaanhoidon, arkkitehtuurin, tekniikan ja kansainvälisen markkinoinnin opiskelijoita tai vaikkapa lääkäri, insinööri ja humanisti.

Kunkin projektin kesto on kolme kuukautta. Sinä aikana tiimi työskentelee tiiviisti saamansa haasteen parissa. Toimintamalliin sisältyy myös erilaisia työpajoja esimerkiksi palvelumuotoilusta. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkijat ja opettajat sekä lukuisat laboratoriot ovat Demola-tiimien käytettävissä.

Lopputuloksena tiimi esittää aikaansaannoksestaan demon. Mikäli yritys katsoo, että se voi hyödyntää tiimissä syntynyttä innovaatiota, yritys maksaa opiskelijoille lisenssimaksun. Mikäli tulosta ei voi hyödyntää, myöskään kustannuksia ei synny muutaman tuhannen euron aloitusmaksua enempää.

”Se, että jollakin idealla ei ole kehityspotentiaalia, ei kuitenkaan ole epäonnistuminen. Sekin tieto on yritykselle arvokas, ettei jotakin ideaa kannata lähteä kehittämään”, fasilitaattori Simo Kekäläinen korostaa. ”

70 – 80 prosenttia projekteista linsensoidaan eli useimmiten yritykset saavat Demola-yhteistyön kautta käyttökelpoisia tuloksia.

”Hyvistä tuloksista kertoo myös se, että moni yritys palaa takaisin uusien projektien kanssa.”

Toista kertaa mukana oleva Valmet haluaa kehittää ideointiportaalin

Demola-toiminta sai alkunsa Nokian aloitteesta Tampereella noin kymmenen vuotta sitten. Sittemmin toiminta on levinnyt Helsinkiin ja viisi vuotta sitten Ouluun sekä lisäksi 12 muuhun maahan.

”Suomessa syntynyt Demola-toiminta on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista”, Pekka Silvén kertoo. 

Demolan kehitysprojektit ovat liittyneet tuote- tai palveluinnovaatioihin tai yrityksen sisäisten prosessien kehittämiseen. Lähtöidea voi olla hyvinkin keskeneräinen.

”Projekti voi lähteä esimerkiksi siitä, että yritystä kiinnostaa vaikkapa kryptovaluutta, josta yritys ei tiedä mitään”, Kekäläinen havainnollistaa.

CCSN on vienyt Demolan kanssa läpi jo useita projekteja. Nyt tavoitteena on kehittää kehitysmaissa huonojen yhteyksien päässä asuville autistisille lapsille sellainen mobiilipalvelu, jonka avulla terapiaa voisi jatkaa myös kotioloissa. Aiemmissa projekteissa on hyödynnetty myös painettavaa elektroniikkaa, jonka osaaminen on Oulussa vahvaa.

”CCSN toimii aivan maailmankuulun Yalen yliopiston vieressä. Kuitenkin yritys löysi juuri Oulusta sitä osaamista, jota se tarvitsee”, Silvén myhäilee tyytyväisenä.

Valmet on mukana Demolassa nyt toista kertaa. Yritys on antanut tiimilleen haasteen ideoida toimiva portaali, jonka avulla Valmet voisi kehittää tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Valmetin palveluliiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Lakka luottaa tiiminsä kykyyn kehittää Valmetille uusia innovaatioita. Yritys on mukana Demolassa toista kertaa.

”Uskon, että syntyy paljon muutakin, kun pääsemme vauhtiin”, konsernin palveluliiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Lakka kertoo. Hän on Demolan kick off –tapahtumassa juuri tutustunut uuteen tiimiinsä, jossa työskentelee fyysikko, kasvatustieteilijä, ympäristötieteilijä ja kaupallisen alan opiskelija ammattikorkeakoulun puolelta.

”Tällä joukolla saamme varmasti uusia ajatuksia ja ideoita insinöörivetoiseen taloomme.”

https://oulu.demola.net/

Teksti Raija Tuominen

Kuvat Niko Raappana, Studio P.S.V.

Pääkuva: Demolan tämän syksyn kick off –tilaisuudessa uusien Demola-tiimien ensimmäinen tehtävä oli rakentaa mahdollisimman korkea torni spagetista, teipistä ja narusta.  Tornin tuli pysyä pystyssä huipullaan vaahtokarkki. Ryhmäytymistehtävän avulla tiimiläiset saivat ensikosketuksen toisiinsa. Transtechin tietojärjestelmäinsinöörin Nemanja Vukotan (vas.) tiimin tulos lupaa hyvää heidän älyratikka –hankkeelleen. Mittamiehenä Demolan fasilitaattori Pekka Silvén.

Viimeksi päivitetty: 10.10.2017