Luonnolle haitattomia malminetsinnän menetelmiä kehitetään uudessa hankkeessa

Suomessa, Saksassa ja Espanjassa on alkamassa EU-rahoitteinen malminetsintämenetelmiä ja -prosesseja uudistava hanke. Suomessa kokeillaan uusia malminetsintämenetelmiä, ja siihen soveltuvia tutkimusalueita etsitään Sodankylän ja erityisesti Sakatin malmiesiintymän alueella.

Suomessa, Saksassa ja Espanjassa on alkamassa EU-rahoitteinen malminetsintämenetelmiä ja -prosesseja uudistava hanke. Suomessa kokeillaan uusia malminetsintämenetelmiä, ja siihen soveltuvia tutkimusalueita etsitään Sodankylän ja erityisesti Sakatin malmiesiintymän alueella. Vuosina 2017–2020 toteutettavassa hankkeessa on mukana 17 partneria seitsemästä eri maasta. Suomesta hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto.

Euroopan unioni on yksi maailman eniten mineraalisia luonnonvaroja käyttävistä alueista ja raaka-aineiden tarpeen on ennustettu kasvavan entisestään. Jos esimerkiksi energiateknologian tarvitsemien metallien luotettava saanti halutaan turvata, uusia kaivoksia tarvitaan Euroopassa jatkossakin.

Juuri käynnistyneessä Innovative, Non-Invasive and Fully Acceptable Exploration Technologies, INFACT -hankkeessa kehitetään nykyistä haitattomampia, sosiaalisesti hyväksyttäviä ja teknologisesti edistyneitä malminetsinnän menetelmiä. Uudenlaiset havainnointimenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia myös kaivosten toiminnan tarkempaan seurantaan ja laajemmin muuhun ympäristöseurantaan.

Uusilla menetelmillä huomioidaan eri alueiden yksilölliset ympäristöolot ja yhteiskunnalliset piirteet. ”Hankkeessa testataan erityisesti uusilla mittalaitteilla varustettujen dronien käyttöä malminetsinnässä”, professori Elena Kozlovskaya Oulun yliopistosta kertoo.

”Kauko-ohjattavien dronien avulla on mahdollista parantaa nykyisiä malminetsintämenetelmiä, vähentää huomattavasti koekairausten määrä ja luoda pohjaa ympäristöystävällisemmälle ja häiriöttömämmälle malminetsinnälle”, toteaa hankkeeseen osallistuva erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta. Hankkeessa SYKE arvioi uusien mineraalien etsinnän menetelmien ympäristövaikutuksia ja tutkii malminetsintään liittyvää viestintää.

”Meitä kiinnostaa myös ihmisten suhtautuminen uusiin malminetsintämenetelmiin”, professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Hankkeessa pyritään rakentamaan yhteinen ymmärrys hyvistä käytännöistä ja menetelmistä niin ympäristöllisesti kuin sosiaalisestikin. Hankkeen kolmella tutkimusalueella on tarkoitus päästä rakentavaan vuoropuheluun paikallisten yhteisöjen ja päätöksentekijöiden kanssa sekä tehdä tiivistä yhteistyötä alueellisten viranomaisten ja kaivosyhtiöiden kanssa. Nämä opit on tarkoitus ottaa käytännön standardeiksi koko EU:n laajuisesti.

Teknologioita arvioidaan käytännössä ensimmäistä kertaa

INFACT on ensimmäinen EU-laajuinen hanke, joka mahdollistaa uusien malminetsintäteknologioiden kokeilemisen ja niiden toimivuuden arvioinnin todellisissa olosuhteissa. Kolmea hankkeeseen valittua koealuetta yhdistää joko nykyinen tai historiallinen kaivostoiminta.

Pohjoisessa Sakatin kupari-nikkeli-platina -esiintymä on laajasti kartoitettu, mutta menetelmiä on hyvä testata myös alueilla, joiden geologia tunnetaan (toimija AA Sakatti Oy). Keski-Euroopassa Erzgebirgen-vuoriston keskellä sijaitsevalla Geyerin kaupungilla on pitkä kaivoshistoria. Alueella on useita tunnettuja malmiesiintymiä. Etelässä Espanjan vertailualueella on kaksi esiintymää. Cobre Las Cruces on kuparin avolouhos (toimija: First Quantum Mines), joka sijaitsee noin 20 kilometriä Sevillasta luoteeseen. Minas de Ríotinto on vanha, tunnettu, monimetallinen avolouhos (toimija: Atalaya Mining), joka sijaitsee noin 65 kilometriä Sevillasta luoteeseen.

INFACT (Innovatiiviset, häiritsemättömät ja täysin hyväksyttävät etsintäteknologiat) toteutetaan 17 organisaation yhteistyönä vuosina 2017–2020. Mukana on tutkimuslaitoksia, yliopistoja, yrityksiä ja verkostoja seitsemästä eri maasta. Hanketta koordinoi saksalainen Helmholtz Institute Freiberg for Resource Technology (HIF), joka kuuluu Helmholtz-Zentrum Dresden-Rossendorfin tutkimuskeskukseen.

Suomesta mukana ovat Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto. Muita partnereita ovat Agencia de Innovation y Desarrollo (IDEA), Anglo American Sakatti Oy, Arhus Geo, Atalaya Mining, ATClave, Cobre las Cruces, Dialogik, European Federation of Geologists (EFG), Fraunhofer IAO, GALSA (Geotech), Geognosia, SRK Exploration Services ja Supracon.

 

Viimeksi päivitetty: 16.11.2017