Tekniikan päivät keskittyi terveysteknologiaan

Tämän vuoden Tekniikan päivien otsikko oli “Terveydeksi!”. Aapistien kampukselle oli perjantaina 24.11. kokoontunut nimekäs joukko puhujia, joita kaikkia yhdisti intohimo terveyteen ja teknologiaan. Päivän esityksistä nousi esille kolme pääteemaa: terveysdata, sen keräämisen tekniset sovellukset ja terveyshaittojen ennaltaehkäisy teknologian ja datan avulla.

“Data on tulevaisuuden öljyä”, toteaa yliopistotutkija Susanna Pirttikangas Oulun yliopistosta. Yksi Tekniikan päivien kantavia teemoja oli tänä vuonna data ja sen käyttö tulevaisuuden terveydenhuollossa.

Datan keräämisen teema tuli esille jo päivän ensimmäisessä esityksessä. Suomen tunnetuin biohakkeri Teemu Arina esitteli yleisölle mitä mielikuvituksellisimpia datan käytön sovellutuksia. Arinan esityksen punainen lanka kietoutui datan keräämisen ja hyödyntämisen ympärille: keräämällä dataa itsestämme pystymme elämään terveemmän elämän.

Päivän aikana kuultiin esityksiä niin genomikartoituksesta kuin yksilöllisten veritestien tulevaisuuden näkymistä. Tällä hetkellä terveydenhoito nojaa datassa pitkälti kansallisiin keskiarvoihin. Lisääntyvän yksilöllisen terveysdatan avulla ihmisten hoidossa voidaan päästä kohti viitearvoista riippumatonta yksilöllistä hoitoa. Datan kerääminen ei kuitenkaan onnistu ilman siihen soveltuvia teknisiä sovelluksia.

Villeimmät teknologiset sovellutukset esitteli kehitysbiologian professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta. Vainio on tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut mahdollisuutta luoda ihmiselle uusia sisäelimiä 3D-tulostuksen avulla. Varaosien tulostaminen ihmiseen ei välttämättä ole pelkkää tieteisfiktiota.

Vainio visio myös uusista mahdollisuuksista kerätä dataa kehon sisäisistä prosesseista. Hiestä kehon toimintoja representoiva “Elämän peili” voi antaa tulevaisuudessa käyttäjälleen sellaista tietoa kehon sisäisistä prosesseista, josta nykyiset aktiivirannekkeiden ja älykellojen käyttäjät voivat vain unelmoida.

Oulun yliopiston lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppänen esitteli puolestaan konenäön ja tekoälyn mahdollisuuksia terveydenhuollossa. Osa lääkärityön diagnostiikasta on helppo siirtää tulevaisuudessa tekoälyn analysoitavaksi. Röntgenkuvien ja EKG-käyrien analysoiminen voi olla tulevaisuudessa tekoälyn tehtävä. Tekoäly erottaa myös esimerkiksi syöpäsolut terveistä, ja älyvaatteiden myötä tekoäly voi tunnistaa sydänkohtauksen ennen kuin kohtaus alkaa.

Toinen Seppäsen esittelemä tekoälyn tulevaisuuden sovellus on kasvo- ja puhetunnistus. Näitä teknologioita voidaan terveydenhuollon puolella käyttää muun muassa mielenterveysoireiden tunnistamiseen. Kone tunnistaa mikroilmeitä ja puheen intonaatiomuutoksia, joita ihmiskorva tai -silmä eivät huomaa. Näiden avulla voidaan tehdä psykiatrisia diagnooseja, joihin ei ilman tekoälyn apua olisi mahdollisuutta.

Kaiken tekniikan ja datan keräämisen takana on yksi perusajatus: tulevaisuuden terveydenhuolto on yhä enemmän ennakoivaa. Teknologian, ja ennen kaikkea datan, avulla terveyshaittoihin pyritään puuttumaan ennen kuin ne puhkeavat. Muun muassa Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkimusjohtaja, professori Aarno Palotie muistutti, että ennakoiva, dataan perustuva ja teknologian avustama terveydenhuolto on halvempaa ja tuottaa terveempiä kansalaisia.

Tekniikan päivät jatkuivat lauantaina kauppakeskus Valkeassa. Tapahtuman päätti toimittaja Juuso Pekkisen isännöimä paneelikeskustelu. Paneelin otsikkona oli “Miten tietoja minusta kerätään ja mihin niitä hyödynnetään”. Puhumassa olivat terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen, lääketieteen opiskelija ja olympiaurheilija Anni Vuohijoki ja teknologia-avusteisten terveys- ja hyvinvointiratkaisujen professori Minna Pikkarainen.

Paneelikeskustelu pyöri datan ja sen keräämisen käytäntöjen ympärillä. Keskustelu sivusi niin potilasdatan saatavuutta kuin potilaiden tietoturvaa. Mielenkiintoisinta antia oli Anni Vuohijoen käytännönläheiset kokemukset äärimmäisestä itsensä mittaamisesta, joita tämän päivän huippu-urheilussa käytetään. Vuohijoki kiteytti puheenvuoroissaan myös dataan perustuvan sairaanhoidon suurimman ongelman:

“Ne, jotka tarvitsisivat kehostaan dataa eniten, eivät sitä kerää”.

 

Teksti ja kuva: Sampo Marski

Viimeksi päivitetty: 27.11.2017