Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Juha Tapio Kämäräinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Informaatiotutkimus
0294 48 3352 / prof. Erkki Karvonen

Oppiaine

Informaatiotutkimus

Väitöstilaisuus

13.1.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Keckmaninsali (HU 106)

Aihe

Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus
Information use phenomena in bachelor theses at the Finnish universities of applied sciences. Qualitative data driven approach toward a conceptual model

Vastaväittäjä

ylikirjastonhoitaja, dosentti Kimmo Tuominen, Helsingin yliopisto

Toinen vastaväittäjä

dosentti Seppo Raiski, Tampereen yliopisto

Kustos

kirjastonjohtaja, dosentti Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopisto

Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus

Tutkimus tarkastelee tiedonkäyttöä ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvissä opinnäytetöissä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat yleensä toimeksiantajille tehtyjä ja raportoituja projekteja tai pienimuotoisia tutkielmia opiskelijoiden koulutusaloihin kuuluvista aiheista. Niitä on tarkasteltu tässä tutkimuksessa tiedonkäytön prosesseina ja tuloksina, joista erottuu tiedonkäytön ilmiöitä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää opinnäytetöiden ohjaamisessa ja hankkeiden tiedollisten ulottuvuuksien tunnistamisessa. Tutkimuksessa kehitettyä tiedonkäytön ilmiöiden mallia on mahdollista hyödyntää tiedollisten kohteiden analysoinnissa esimerkiksi peliteollisuudessa.

Opinnäytetyötä tehdessään opiskelijat käyttävät monentyyppisiä tiedonlähteitä ja tekstirakenteita sekä hyödyntävät aiempia kokemuksiaan. Käytettyjen tiedonlähteiden ja tekstilajien kirjo on ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä laajempi kuin tiedekorkeakoulujen opinnäytteissä tavanomaisesti käytetty.

Opinnäytteen aiheen, sitä käsittelevien aineistojen ja lähteiden hahmottaminen voi tuottaa hankaluuksia sekä opiskelijoille että ohjaajille ja työelämää edustaville toimeksiantajille. Ongelmiin ei välttämättä osata hakea apua kirjastosta, jota ei aina tunnisteta yhdeksi opinnäytetyöhön liittyvistä toimijoista. Myös kirjasto voi arkailla tiedonhankinnan ja -käytön osaamisensa tuomista esille.

Osalle opiskelijoista opinnäytetyö näyttäytyy eräänlaisena ”koneena”, jossa korostuvat ennalta asetetut rakenteelliset vaatimukset. Tiedonkäyttö on tällöin osien tekemistä ja etsimistä sekä niiden paikalleen asettamista. Opinnäytetyö on myös ainutkertainen kokemus ja elämäntapahtuma, johon tekijällä saattaa liittyä aiheensa kanssa yksin olemisen kokemuksia. Opinnäytetyöhön liittyy uskomuksia, perinteitä ja tiedonkäytön käytäntöjä, joita tekijät sekä noudattavat että kyseenalaistavat omissa töissään. Opinnäytetyöt halutaan käsittää projekteina.

Tutkimus tiedonkäytöstä ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä kertoo siis myös hankkeiden tai projektien ominaisuuksista tältä osin. Tuloksia voidaan soveltaa hanketoimintaan, koska hankkeissa yleensä pyritään kehittämään toimintaa uuden tiedon avulla. Tutkimus osoittaa, että ammattikorkeakoulujen on syytä tarkastella ja kehittää toiminnassaan vallitsevia tietokäsityksiä, tiedonkäytön kulttuureitaan sekä tietoon liittyviä odotuksia, arvostuksia ja toimijuuksia.

Eräät tutkimuksessa tunnistetut rakenteet ja käsitevälineet, kuten semioottinen neliö ja aktanttimalli ovat varsin yleiskäyttöisiä. Semioottinen neliö eli Greimasin neliö on kokeneiden kirjoittajien eri tekstilajeissa hyödyntämä tiedon jäsentäjä ja tehokeino. Aktanttimallia puolestaan on käytetty tarinarakenteiden analyysissa kansansaduista yhteiskunnallisiin teksteihin. Laajennettua aktanttimallia voidaan käyttää moninäkökulmaisten tekstirakenteiden tarkasteluun, ja sen mahdollisia soveltamiskohteita on esimerkiksi pelisuunnittelussa ja oppimisympäristöissä.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 21.12.2017