Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Riina Huusko

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Akvaattinen ekologia

Väitöstilaisuus

26.1.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Wetteri-sali (IT115)

Aihe

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa: selviytymiseen ja käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät
Downstream migration of salmon smolts in regulated rivers: factors affecting survival and behaviour

Vastaväittäjä

Dosentti Juhani Pirhonen, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro, Luonnonvarakeskus

Toimivat alasvaellusreitit ja istutuspoikasten laatu avainasioita lohikantojen elvyttämisessä

Väitöstutkimus käsittelee laajasti lohen vaelluspoikasten, smolttien, selviytymiseen ja käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä rakennetuissa joissa. Tulosten perusteella lohikalojen palauttamishankkeissa tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota sekä jokivaelluksen onnistumiseen että vaelluspoikasistukkaiden laatuun ja istutuskäytäntöihin.

Viime vuosina Suomessa vaelluskalakantojen hoidossa päätavoitteeksi on nostettu kalakantojen luonnonkierron palauttaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen rakennetuissa joissa tulee viemään vuosikymmeniä, ja istutuksia tullaan tarvitsemaan jatkossakin yhtenä menetelmänä hävinneiden tai heikentyneiden kalakantojen palauttamisessa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lohenpoikasten laitoskasvatuksen olosuhteiden muutosten ja istukkaiden vapautuskäytäntöjen vaikutusta vaelluspoikasten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen. Tutkimus osoitti, että kasvatusolosuhteiden muutoksilla voidaan tuottaa lohen vaelluspoikasistukkaita, jotka ovat ominaisuuksiltaan ja käyttäytymiseltään lähempänä luonnossa kasvaneita vaelluspoikasia kuin nykyisillä vakiintuneilla kasvatusmenetelmillä tuotetut poikaset. Lisäksi istutuksen ajoittuminen villien vaelluspoikasten vaellusajankohdan mukaisiin ympäristöolosuhteisiin parantaa istukkaiden selviytymistä.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella voimalaitokset hidastavat vaelluspoikasten alavirtaan vaellusta tai ne toimivat pahimmassa tapauksessa jopa vaellusesteenä. Lisäksi vaelluspoikaset voivat vahingoittua turbiinien läpi uidessaan. Rakennetuissa joissa smolttien vaelluksen aikainen eloonjääminen usean padon yläpuolelta jokisuulle on heikkoa. Lohikalakantojen luonnonkierron palauttamisen onnistumiseksi voimalaitospadoille tuleekin jatkossa suunnitella ja rakentaa toimivat vaellusreitit myös alavirtaan liikkuville vaelluspoikasille tai muilla tavoin varmistaa smolttien turvallinen pääsy merelle.

Väitöstutkimus osoittaa, että vaikka lohikantojen palauttamishankkeiden näkyvin toimenpide on usein jokeen palaavia kutukaloja varten rakennettu kalatie, on tavoitteiden saavuttamiseksi kiinnitettävä huomiota myös muihin lohen elinkierron vaiheisiin. Väitöskirjan tulokset tarjoavat kattavaa tietoa vaelluspoikasten kohtaamista ongelmista rakennetuissa joissa, ja ne antavat myös suuntaviivoja ratkaisuvaihtoehdoille. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa erilaisten kalamerkintämenetelmien sopivuudesta lohen vaelluspoikastutkimuksiin.

Väitöstutkimus tehtiin Luonnonvarakeskuksessa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Maj ja Tor Nesslingin säätiön myöntämällä apurahalla.

 

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 11.1.2018