Tuoreita näkökulmia sisällissotaan

Suomen itsenäistyttyä vuoden 1917 lopulla suomalaiset nousivat toisiaan vastaan. Terrorissa ja vankileireillä kuolleet ovat olleet tuskallinen aihe, jota on pystytty tarkastelemaan vasta vuosikymmenten jälkeen. Sota vaikuttaa vieläkin, ja 100-vuotismuistovuonna tragediaa tarkastellaan lukuisissa seminaareissa ja kansalaiskeskusteluissa. Sodasta ilmestyy myös runsaasti uutta tutkimusta.

Vastikään ilmestynyt teos Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö (2018) kokoaa yhteen keskeisiä tuloksia sodan kokemisesta ja vaikutuksista ja sille annetuista merkityksistä itsenäisen Suomen historiassa.

Teos toteuttaa uuden sotahistorian ideaa tarkastelemalla sotaa poliittisista, sosiaalisista ja kulttuurihistorian näkökulmista. Kulttuurihistoriallinen näkökulma korostaa esimerkiksi kokemuksen ja tunteiden sekä muistin merkitystä sodan ja sen jälkivaikutuksen tutkimuksessa. Viha ja kosto, mutta myös uhrivalmius ovat keskeisiä sodan tunneilmaston tarkastelussa. Terrorissa ei ollut kyse vain satunnaisista tunteenpurkauksista vaan myös sodankäynnin muodosta, johon vaikuttivat kansainväliset mallit.

Muistikulttuureissa sota elää edelleen, ja muistamista käsittelevissä artikkeleissa korostuu muistin poliittisuus. 1920- ja 1930-lukujen Suomessa korostui vapaussotatulkinta, ja 1960-luvulta alkaen kansalaissotatulkinta nousi lähestulkoon hallitsevaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vapaussotatulkinta sai jälleen uutta pontta.

Teos heijastelee uusien ryhmien tuloa historiantutkimuksen kohteiksi: naisten ja lasten toimijuus ovat teoksessa tärkeällä sijalla, ja myös miehiä tarkastellaan sukupuolen näkökulmasta. Teos tarjoaa myös näkökulman Suomessa käydyn sodan kytkeytymiseen kansainvälisiin yhteyksiin: ensimmäiseen maailmansotaan, Venäjän vallankumouksiin ja suomalaisten pyrkimyksiin laajentua niin kutsutuille heimoalueille.

Teoksen ovat toimittaneet Aapo Roselius ja Tuomas Tepora. Teoksen tekijäkunnassa on mukana useita Oulun yliopiston tutkijoita. Roselius on Oulun yliopiston dosentti, ja kirjoittajista professori Tiina Kinnunen ja dosentti Marianne Junila ovat historian, kulttuurin ja viestintätieteiden tutkimusyksikön tutkijoita.

Teoksesta verkossa:

https://www.gaudeamus.fi/rikki-revitty-maa/

 

Viimeksi päivitetty: 12.2.2018