Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

TtM, LitM Heidi Jurvelin

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Yleislääketiede

Väitöstilaisuus

9.3.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Auditorio P117 (Aapistie 5B)

Aihe

Transkraniaalisen kirkasvalon vaikutus ihmisen psykofysiologiaan
Transcranial bright light - The effect on human psychophysiology

Vastaväittäjä

Professori Jukka Hintikka, Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta, Psykiatria

Kustos

Professori Markku Timonen, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Transkraniaalisella valolla mahdollisesti vaikutusta ihmisen psykofysiologisiin toimintoihin

Väitöstyössä on tutkittu transkraniaalisen (kallon läpi tapahtuva) kirkasvaloaltistuksen vaikutusta ihmisen psykofysiologisiin toimintoihin.

Perinteisesti ihmisillä ja muilla nisäkkäillä näkemiseen liittymättömien valovaikutusten on ajateltu välittyvän pääasiallisesti silmien verkkokalvolla sijaitsevien reseptorien kautta. Alemmilla selkärankaisilla ja linnuilla valon tiedetään kuitenkin vaikuttavan myös suoraan aivojen toimintaan. Myös nisäkkäiden ja ihmisen aivoista on löydetty mahdollisesti valolle vasteellisia rakenteita. Näiden rakenteiden fysiologinen merkitys on toistaiseksi vielä tuntematon.

Työssä tutkittavat altistettiin transkraniaaliselle kirkasvalolle neljässä eri tutkimusasetelmassa. Trankraniaalinen kirkasvalo ei muuttanut pimeähormoni melatoniinin eritystä - melatoniinin erityksen estyminen on tunnetuin valoaltistuksen näkemiseen liittymätön vaikutus. Toisaalta transkraniaalisen valoaltistuksen havaittiin lievittävän subjektiivisia aikaerorasitusoireita ja parantavan tutkittavien psykomotorista nopeutta. Kaamosmasennusoireet lievittyivät transkraniaalisen valohoitojakson aikana, mutta tutkimustulokset voivat myös selittyä lumevaikutuksen kautta.

Tutkimustulokset viittaavat aivojen mahdolliseen valovasteellisuuteen. Tämän tutkimuksen perusteella transkraniaalisen valon mahdolliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole yhteydessä melatoniinin eritykseen.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 5.3.2018