Vasemmalta pääministeri Juha Sipilä, professori Jukka Riekki ja rehtori Jouko Niinimäki. Etualalla tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi.

Valtion tulevaisuuskiertue alkoi Oulun yliopistosta

Pääministerin isännöimässä Kohti seuraavaa sataa -tilaisuudessa yliopistolaiset pohtivat tulevaisuuden isoja teemoja poliittisen valmistelun tueksi.

Pääministeri Juha Sipilä vieraili Oulun yliopistossa maanantaina 26.2. Valtioneuvoston ja yliopiston yhdessä rakentama Kohti seuraavaa sataa -tilaisuus keskittyi Suomen ja EU:n tulevaisuuden keskeisiin kysymyksiin. Vastauksia niihin haettiin viidessä temaattisessa työpajassa, joihin osallistui yliopiston työntekijöitä ja opiskelijoita.

Sipilä kertoi, että Suomen talouden käännyttyä nousuun ja isojen hankkeiden siirryttyä eduskunnan käsittelyyn tulevaisuustyö on hallituksen viimeisen vuoden pääteema. Idean yliopistovetoiseen työskentelyyn hän oli saanut syyskuussa Ranskan presidentiltä Emmanuel Macronilta. Oulun tilaisuus aloitti kokonaisuuden, jonka laajuudeksi tulee Sipilän sanoin ”kymmenkunta tilaisuutta”.

Kasvulla on sivuvaikutuksia

Tilaisuuden ensimmäinen sisällöllinen puheenvuoro oli neljällä Oulun yliopiston tutkijalla, jotka käsittelivät datan hallintaa, elinikäistä terveyttä, kestävää kasvua ja ihmisten kyvykkyyden vahvistamista muuttuvassa maailmassa. Esimerkiksi professori Rauli Svento pohti, ovatko tekoäly, digitaalisatio ja viidennen polven tietoliikenneverkko 5G tuottavuuden kannalta niin mullistavia keksintöjä kuin sähkö aikoinaan. Ilmaston lämpeneminen asettaa kasvulle rajat, ja uusia energialähteitä tarvitaan.

Jokaiseen työpajaan osallistui 16–24 yliopistolaista. Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät -työpaja pohdiskeli muun muassa, miten vaikuttaa asenteisiin niin, että ihmiset kuluttaisivat vähemmän ja kestävämmin. Olisiko esimerkiksi henkilökohtaisesta kierrätystilistä apua, vai ohjaisiko se ylikulutukseen?

Työpajaan osallistunut professori Mirja Illikainen piti työskentelyä kiinnostavana.

– Tunnin ponnistuksessa rakenne toimi hyvin, kun kysymyksiä pohdittiin ensin pienissä ryhmissä. Minusta kaikkien ajatukset pääsivät kuuluviin, ja ryhmän työskentely oli myös yllättävän yksimielistä.

Illikainen ei ollut aiemmin osallistunut tapahtumaan, jossa tutkimusyhteisön ajatuksia esitellään suoraan valtioneuvostolle. Päättäjien vierailu tuntui hyvältä tavalta saada omia ja yliopiston ajatuksia esille.

Suhteet päättäjiin tärkeitä

Neljännen vuoden koneteekkari Antti Niskanen osallistui Elinikäinen terveys -työpajaan.

– Olen kiinnostunut terveyden hoitamisesta ja vaalimisesta, myös yhteiskunnallisella tasolla. On ollut mielenkiintoista osallistua työpajaan ja kuunnella päteviä ammattilaisia.

Päättäjiä Niskanen muistuttaa tieteellisen tutkimuksen haasteesta:

– Tutkimuksen taustat ja rahoittajat on katsottava tarkasti, etteivät ne pääse vaikuttamaan lopputulokseen.

Myös professori Björn Klöve oli tyytyväinen ryhmätyöskentelyyn, joka hänen mukaansa toi uusia näkökantoja ja vahvisti omia. Klöve osallistui Tutkimus ja innovointi -työpajaan.

Klöven mielestä tieteellinen tutkimus tulee parhaiten päättäjien tietoon osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin ja luomalla pitkäaikaisia suhteita.

– On tärkeää, että ministeriöissä tunnetaan, kuka tutkii mitäkin, ja että me tunnemme heidät.

Tuloksia hyödynnetään

Työpajojen ajatukset esiteltiin yhteisessä osuudessa, jossa pääministeri Sipilä haastatteli ryhmien puheenjohtajia. Esille nousivat esimerkiksi valtava tarve elinikäiseen oppimiseen, aloite teknologia- ja innovaatioministeriön perustamisesta ja datan hallinnan monimutkaisuus.

– Googlen kaltaiset yhtiöt eivät maksa veroja minnekään. Pitäisikö datalla olla valtio-omistaja, mitä kautta saataisiin tuloja hyvinvointivaltiolle? Sipilä ideoi.

Valtioneuvoston mukaan päivän antia hyödynnetään hallituksen tulevaisuusselonteossa, valtioneuvoston ja ministeriöiden tulevaisuustyössä sekä Suomen EU-politiikan valmistelussa. Tulevaisuustyö palvelee myös Suomen seuraavaa hallitusta ja hallitusohjelmien kirjoittajia.

Viime aikoina on keskusteltu paljon tutkitun tiedon hyödyntämisestä politiikassa. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto on juuri avannut haun, jossa rahoitetaan tutkimushankkeita Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelmaan.

Tilaisuuden tviittejä voi katsoa Twitteristä tunnisteella #seuraava100.

Viimeksi päivitetty: 27.2.2018