Pohjois-Suomen kohortit

Pohjois-Suomen syntymäkohortit antavat arvokasta tietoa terveydestämme

Pohjois-Suomessa vuonna 1966 sekä heinäkuun 1985 ja kesäkuun 1986 välisenä aikana syntyneet voivat katsoa olevansa etuoikeutetussa asemassa. Heidän terveyttään ja hyvinvointia on seurattu jo sikiöajoista lähtien. Se on jatkunut tähän päivään saakka noin kymmenen vuoden välein. Tuloksena on syntynyt laaja Pohjois-Suomen syntymäkohortiksi kutsuttu tutkimusaineisto. Uusien tietojen keräys on alkamassa tänä vuonna.

Pohjois-Suomen kohorttitutkimus sai alkunsa 1960-luvulla lastenlääkäri Paula Rantakallion toimesta. Taustalla oli huoli korkeasta sekä äitien että vastasyntyneiden sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta.

Tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli löytää pienipainoisuuteen ja keskosuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä oppia ymmärtämään, miten ne vaikuttavat myöhempään sairastuvuuteen. Tästä alkoi kohortti 1966-tutkimus, johon valikoitui mukaan yli 12 000 Pohjois-Suomessa asuvaa äitiä, joilla oli laskettu aika vuonna 1966. Se vastasi yli 96 prosenttia Oulun ja Lapin läänien synnytyksistä.

Lasten terveyden seuranta alkoi jo ennen heidän syntymäänsä jatkuen noin 10 vuoden välein. Viimeksi kohortti 1966:ssa mukana oleville henkilöille tehtiin laajat tutkimukset heidän täyttäessään 46 vuotta. Yli 250 000 biologista näytettä kerättiin kahden vuoden aikana. Lisäksi kyselylomakkeiden avulla selvitettiin muun muassa sosiaalista taustaa, elintapoja ja lääkitystä. Tutkittavat kävivät esimerkiksi selkä- ja hammaskuvauksissa.

Nyt kun tietoa on kertynyt samoista henkilöistä, voidaan verrata, mitä muutoksia terveydentilassa on tapahtunut iän karttuessa. Esimerkkinä tuloksista voi mainita tupakointiin liittyvän selvityksen.

Kun tutkittavia verrattiin 31- ja 46-vuotiaina, havaittiin, että tupakoivat käyttivät julkisen terveydenhuollon palveluja tupakoimattomia useammin. Etenkin mielenterveyspalvelujen käyttö oli tupakoivilla yleisempää. Elämäntapavalinnat olivat alkaneet synnyttää eroja.  

Sukupolvien välinen ero

Uusi raskautta ja lasten kehittymistä seuraava tutkimus aloitettiin Oulun yliopistossa vuonna 1985. Mukaan otettiin lähes 9400 pohjoissuomalaista äitiä.

Tänä vuonna lasten täyttäessä 33 vuotta kohortti 1986-tutkimukseen osallistuneet otetaan uudelleen tarkempaan syyniin.

Kahden kohortin aikapisteet on valittu niin, että voidaan saada selville sukupolvien välinen ero. Kiinnostavaa on tutkia, miten noin 30 vuotiaiden henkilöiden terveys eroaa, kun verrataan kahdenkymmenen vuoden välein syntyneitä toisiinsa. Sinä aikana tietämyksemme terveyteen vaikuttavista tekijöistä on kasvanut huimasti. Monet teknologiset edistysaskeleet ovat taas tuoneet muutoksia työtapoihin ja vapaa-ajan viettoon.  

Mutta vielä suurempia mullistuksia on tullut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miten kännykkä- ja tietokoneaikaan syntyneiden terveys ja hyvinvointi eroaa, kun heitä verrataan 1966 ja 1986 syntyneisiin? Niinpä monen tutkijan mielessä siintää ajatus siitä, että kolmas syntymäkohortti olisi tärkeää laittaa alulle.

Laaja tutkimusaineisto

Syntymäkohorttien tutkittavilta kerätyt näytteet, erilaiset mittaustulokset ja kyselylomakkeet sekä kansallisista rekistereistä kerätyt tiedot, kuten esimerkiksi lääkkeiden käyttö, muodostavat ainutlaatuisen tutkimusaineiston. Sen tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia.

”Oulun yliopistossa yli 20 tutkimusryhmää tekee töitä kohorttiaineiston kanssa”, Pohjois-Suomen syntymäkohortin tutkimusjohtaja Minna Männikkö kertoo.

Tuloksena on syntynyt roppakaupalla tutkimusjulkaisuja ja väitöstutkimuksia. ”Kohorttiaineistoa on hyödynnetty yli 1300 julkaisussa”, Männikkö mainitsee. Sitä hyödynnetään niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Syntymäkohortin geneettiset tutkimukset ovat auttaneet ymmärtämään sairauksien syntymekanismeja. Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutus lapsen pienipainoisuuteen on pystytty osoittamaan. Ensimmäisten elinvuosien aikana annetulla D-vitamiinilisällä nähtiin olevan rooli lapsuusiän diabeteksen puhkeamisessa. Aktiivisesti liikkuvilla on selvästi vähemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Lisäksi on voitu etsiä yhteyksiä suun terveyden ja sydäntapahtumien väliltä. Tässä vain muutamia esimerkkejä kohorttiaineiston avulla saaduista tuloksista.  

Miljoonien satsaus 

On selvää, että Pohjois-Suomen syntymäkohorttien kaltaisia pitkäkestoisia väestön seurantatutkimuksia tarvitaan. Niissä ei seurata vain tiettyä sairautta sairastavia, vaan otetaan laaja otos tietystä ikäluokasta, jota seurataan kohdusta hautaan.

Tällaisten tutkimusten haasteena on niiden resursointi. Jokainen aikapiste, jolloin tutkittaville lähetetään kyselylomakkeita tai jolloin he osallistuvat erilaisiin kliinisiin tutkimuksiin, vaatii ison ponnistuksen. Tutkimusten suunnittelussa on mukana iso joukko ihmisiä. ”Kyselytutkimuksen kysymykset on suunniteltava huolellisesti, jotta vastauksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa”, Männikkö huomauttaa.

Myös rahalliset panostukset ovat merkittävät. ”Riippuen siitä, kuinka laajat kliiniset tutkimukset henkilöille tehdään, rahaa tarvitaan suuri summa jokaiseen aikapisteeseen”, Männikkö kiteyttää. Esimerkiksi 46-vuotiaiden laajaan terveyden seurantaan tarvittiin lähes 4 miljoonaa euroa.

”Keräysvaihetta rahoittavia tahoja ei helpolla löydy. Sen sijaan tutkimusta, jota tehdään jo kerätyllä aineistolla, usein halutaan tukea”, Männikkö toteaa. Rahoitusta aloitetaankin hakemaan jo 2-3 vuotta ennen kuin tutkittaville lähtee kutsu osallistua tutkimukseen.

Tänä vuonna tutkimuskohteina ovat kohortti 1986:een kuuluvat henkilöt. Heille on tämän vuoden aikana lähdössä kirjeet, joissa pyydetään vastaamaan heidän terveyttä ja hyvinvointia selvittäviin kysymyksiin. Kysely toteutetaan nyt internetissä.

Vuonna 1966 syntyneiden terveyttä on seurattu sikiöajoista lähtien. Se on tuottanut hyllymetreittäin tietoa. Kuva: Marika Kaakinen.

 

Teksti: Maarit Jokela

Viimeksi päivitetty: 26.3.2018