Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Pirjo Juvonen-Posti

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Yleislääketiede /Life Course Health

Oppiaine

Yleislääketiede/ Life Course Health

Väitöstilaisuus

8.6.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Farmakologian luentosali F202, Aapistie 5B

Aihe

Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien tukemisessa - moninäkökulmainen ja monimenetelmäinen tutkimus kontekstuaalisista mekanismeista
Work-related rehabilitation for strengthening working careers - a multiperspective and mixed methods study of its mechanisms

Vastaväittäjä

Associate Professor Merete Labriola, University of Aarhus

Kustos

Professor Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, University of Oulu, Life Course Health

Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien tukemisessa - tutkimus niistä toimintaympäristön mekanismeista, joilla vaikutukset syntyvät

Työurien jatkaminen on keskeinen eurooppalaisten yhteiskuntien selviämisen haaste. Kuntoutus on kuitenkin riittämättömästi hyödynnetty resurssi työurien pidentämiseksi. Kuntoutuksen tehtävät määrittyvät myös eri näkökulmista eri tavalla.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten työikäisten kuntoutuksen tehtävää voitaisiin määritellä eri toimijoiden intressejä ja päämääriä yhdistäen. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Mitkä olivat monimuotoisen ammatillisen kuntoutuksen vaikutukset pitkäaikaistyöttömien työuraan ja muihin psykososiaalisiin tekijöihin? 2) Millaiset prosessit ja mekanismit edistivät työuria työllisten monimuotoisen ammatillisen kuntoutuksen interventiossa? 3) Minkälaisia yhteistyömuotoja työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa kuntoutujan ja eri toimijoiden välillä toteutui, ja missä määrin kuntoutujat pystyivät vaikuttamaan omiin valinta- ja toimintamahdollisuuksiinsa prosessin aikana?

Aineisto koostui kahden ammatillisen kuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimusaineistoista. Tutkimusasetelma oli monitapaustutkimus, joka oli toteutettu moninäkökulmaisena mixed method –tutkimuksena. Aineistot oli koottu kyselyiden, yksilö- ja ryhmähaastatteluiden, dokumenttien ja rekisteriseurannan avulla. Aineistojen analyysejä oli tehty aineistokokonaisuuksittain analysoiden määrälliset ja laadulliset aineistot erikseen sekä yhdistämällä aineistoja tapaustutkimuksen keinoin.

Tutkimuksessa löytyi mekanismi, jonka kautta kuntoutuksen tulokset syntyivät tai jäivät syntymättä. Edistävät ja estävät mekanismit liittyivät erityisesti esimiehen, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelutuottajan toimintaan ja kuntoutujan elämäntilanteeseen. Samanlaiset tekijät edistivät ja estivät työttömillä ja työllisillä kuntoutumista. Lisäksi työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa kuntoutujan oman toimijuuden tukeminen on tärkeää, vaikka se alkuvaiheessa olisi vähäinen. Tutkimuksessa kuvataan työikäisten kuntoutuksen tehtävät uuden mallin avulla. Tämä jäsentää ammatillisen kuntoutuksen kentän monitekijäisyyttä ja auttaa hallitsemaan sitä. Valmisteilla olevien maakunta-, sote-, kasvu- ja kuntoutusuudistuksissa tulosten avulla kuntoutuksen toteuttajat, tutkijat ja viranomaiset voivat parantaa kuntoutuksen työuravaikutuksia kehittämällä kuntoutujan osallistumismahdollisuuksia ja yhteistoimintaa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 15.5.2018