Yrittäjähenkisyys valtaa alaa kampuksella

Oulun yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille on viime vuosina avattu uusia reittejä yrittäjyyteen ja heitä kannustetaan oma-aloitteisuuteen sekä ratkaisukeskeiseen, yrittäjämäiseen ajatteluun. Opiskelijat, tutkijat ja yritykset ovatkin innostuneet joukolla mukaan yhteisiin ideatyöpajoihin ja -kiihdyttämöihin.

Otetaan Oulun yliopistossa aloittava opiskelija, ihan miltä alalta tahansa. Jo ennen varsinaisten opintojen alkua hän saa tuntumaa innovoivaan ajattelutapaan: ensimmäinen syyslukukausi käynnistyy Future Factory -kilpailulla, jossa opiskelijatiimit kehittävät ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin.

”Future Factory on nyt järjestetty kahdesti uusille opiskelijoille orientaatioviikon aikana. Se antaa ensikosketuksen tiimiytymiseen ja ongelmanratkaisuun”, suunnittelija Mia Kemppaala kertoo. ”Esimerkiksi lääketieteellisen tiedekunnan voittajatiimi kehitti kiertävän kantasolubussin kantasolujen luovutuksen edistämiseen.”

Tämän jälkeen osaamista voi kartuttaa yrittäjyyden sivuaineopinnoilla. Kauppakorkeakoulun tarjoama, kaikille opiskelijoille avoin 25 opintopisteen kokonaisuus lähtee liikkeelle perusasioista ja huipentuu siihen, miten yritys perustetaan, kertoo kehittämispäällikkö Johanna Bluemink.

”Sivuaineesta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja. Käytännönläheisillä kursseilla käsitellään esimerkiksi tiimityötä, luovuutta, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja idean jalostamista tuotteeksi.”

Johanna Blueminkin (vas.), Mia Kemppaalan ja Simo Kekäläisen yhteinen työympäristö on Tellus Innovation Arena, Oulun yliopiston yrittäjyystoimintojen keskuspaikka (kuva: Juha Sarkkinen).

 

Yrittäjyystoiminta oli aluksi vastaus IT-alan irtisanomisiin

Yrittäjyyden sivuaine syntyi syksyllä 2015, Oulun yliopiston yrittäjyyden teemavuonna. Tuolloin perustettiin myös Tellus Innovation Arena, nykyisen yrittäjyys- ja innovaatiokulttuurin näkyvin keskittymä. Linnanmaan kampuksen pääaulassa sijaitseva parintuhannen neliömetrin tila kuhisee opiskelijoiden, tutkijoiden ja yritysten kohtaamisia, tapahtumia ja työpajoja.

Kemppaala ja Bluemink työskentelevät Telluksessa ja seuraavat yrittäjähenkistä toimintaa aitiopaikalta. Se ei kuitenkaan noussut tyhjästä. Tärkeä askel otettiin jo vuonna 2011, kun IT-alan irtisanomisaalto pakotti miettimään, miten korkeakoulujen osaaminen voisi edesauttaa yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä alueella. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun vastaus oli Business Kitchen, nykyisin Telluksen yhteydessä toimiva tutkijoiden, opiskelijoiden ja yritysten yhteisö.

Se onnistui tehtävässään. ”Monet IT-alan irtisanotut perustivat uusia yrityksiä, joista osa on kasvanut. Nyt ne työllistävät Ouluun saapuneiden IT-yritysten kanssa enemmän ihmisiä kuin ennen isoja irtisanomisia. Niinpä myös opiskelijoita ja tutkijoita on rohkaistu perustamaan yrityksiä ja lähtemään yrittäjäksi”, Bluemink sanoo ja luettelee muitakin vaikuttimia: nuorisotyöttömyys, työelämän murros, julkisen sektorin pienentyminen, maakuntastrategia, korkeakoulujen rahoittaminen yrittäjyysmittareilla…

Yrittäjyyspainotuksen siirryttyä irtisanotuista opiskelijoihin ja tutkijoihin Business Kitchen muutti Oulun keskustasta Tellukseen. Nyt siihen kuuluu lukuisia yliopistoväen ja yritysten yhteistyöohjelmia, kuten Demola (yritysten toimeksiantoja monitieteellisille opiskelijatiimeille) ja Brandathon (brändin uudistamista opiskelijavoimin), alati vaihtuvista seminaareista ja työpajoista puhumattakaan.

Valmet lisensoi Demolan opiskelijatiimin konseptin

Pitkäaikaisinta Oulun yliopiston yrittäjyyskulttuuria edustaa innovaatiopalvelut -yksikkö. Se auttaa tutkimustulosten ja uusien teknologioiden kaupallistamisessa, kuten patenteissa ja startup-yrityksissä. Tämä perinne juontaa juurensa aina 1970−1980-luvuille, Polar Electron sykemittarin kehittämiseen ja Nokia-yhteistyöhön.

”Tellus Innovation Arenan toiminta on eriluonteista. Se painottuu enemmän perustutkinto-opiskelijoihin ja yrittäjämäisiin valmiuksiin, toimintatapoihin ja verkostoihin”, Bluemink sanoo.

Juuri tällainen oli Demola-ohjelman anti fysiikan opiskelija Miro Ruopsalle. Hän ei ollut aiemmin osallistunut yliopiston yrittäjyystoimintaan ja haki Demolan Valmet-tiimiin hetken mielijohteesta. Tiimityö toi Ruopsalle uudenlaista itseluottamusta ja kontaktipintaa. ”Tuli käsitys, että voisin perustaa yrityksen ja saada sen toimimaan.”

Valmetin toimeksiantona oli digitaalinen ”innovaatiopankki” yhtiön asiakasportaaliin. Fysiikan, kauppatieteen, kasvatustieteen, tuotantotalouden ja teknisten alojen opiskelijoista koostunut tiimi loi epämääräisestä ideasta parissa kuukaudessa konseptin, ylätason mallin, josta Valmet kehittää toimivan digitaalisen alustan.

Johtaja Petri Lakka Valmetin palvelukehityksestä kehuu tiimiä idean selkeyttämisestä ja tuoreista näkökulmista. ”Esimerkiksi kasvatustieteilijä toi esiin uusia ajatuksia käytettävyydestä, siitä miten ihmiset näkevät alustalla olevia asioita.”

Yksi rekrytointikin tapahtui: tiimin kauppatieteilijä jatkaa innovaatiopankin kehittämistä Valmetin kesätyöntekijänä. Miro Ruopsa sai puolestaan sulan hattuunsa. ”On hienoa, kun voi kirjoittaa CV:hen, että olen ollut tekemässä konseptia, jonka Valmet lisensoi.”

Demola -työskentelyyn osallistunut johtaja Petri Lakka Valmetilta kiittelee monitieteisen opiskelijatiimin kehittäneen epämääräisestä toimeksiannosta lupaavan ratkaisun digitaalisen alustan kehittämiseksi yhtiön innovaatiopankille (kuva: Studio PSV).

Telluksessa voi olla parikymmentä tapahtumaa päivässä

Valmet-tiimin kasvatustieteilijä ei ollut poikkeus. Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat Demolan toiseksi suurin ryhmä − humanistien jälkeen!  Myös muihin ohjelmiin ja tapahtumiin osallistutaan kaikista tiedekunnista.

Kuva bisnestä hylkivistä ihmistieteistä on kääntynyt päälaelleen. ”On huikeata nähdä, että yrityspartnerit haluavat nykyään soft skillsejä”, Demolan fasilitaattori Simo Kekäläinen sanoo. ”Esimerkiksi OP-ryhmän tiimissä ollut pohjoismaisen filologian opiskelija on nyt töissä OP Labissa, uusien liiketoimintojen kehitysyksikössä.”

Demola on tietysti vain pieni siivu Oulun yliopiston yrittäjyystoiminnasta. Käyntejä Tellukseen kertyy 30 000−45 000 kuukaudessa, ja erilaisia palavereja ja tapahtumia voi olla parikymmentä päivässä. Bluemink vertaakin Tellusta kauppakeskukseen, josta voi etsiä sopivan palvelun tai tuotteen. Ja kuten kauppakeskuksessa, henkilökunta opastaa kysyjän oikeaan paikkaan.

Lisäksi tarjonta elää kaiken aikaa; yrittäjyys- ja innovaatiokulttuuri on itsessään yrittäjämäistä uusien konseptien kehittelyä ja kokeilua. Nyt uutuuksia ovat esimerkiksi Impact Camp (tohtorikoulutettavien tiimi ratkoo innovaatioiden kaupallistamishaasteita) ja yrittäjämäiseen ajatteluun valmentavat MindBusiness-opintojaksot.

 

Yrittäjyystoiminnan mittarit ovat kehitteillä

Tarkoituksena ei ole, että kaikista opiskelijoista tulisi yrittäjiä. Heitäkin riittää: esimerkiksi Business Kitchenin kolmivuotisessa ideakiihdyttämössä syntyi kymmenen uutta yritystä, kertoo Bluemink.

Kaikki Oulun yliopistosta ponnistaneet startup-yritykset eivät kuitenkaan tule Telluksen väen tietoon, ja vielä vaikeampaa on mitata muita vaikutuksia. Esimerkiksi Demolan kautta työllistyy noin 10 prosenttia tiimiläisistä, arvioi Kekäläinen, mutta kokonaiskuva nähdään ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Yrittäjyystoimintaa on käynnistelty pari kolme vuotta, ja mittarit ovat vasta kehitteillä.

”Moni opiskelija on kuitenkin jo huomannut, että hänestä olisi moneksi, esimerkiksi työskentelemään yritysmaailmassa”, Mia Kemppaala sanoo ja toteaa tämän näkyvän opiskelijajärjestöissä. ”Yrittäjämäiset valmiudet korostuvat ylioppilaskunnan toiminnassa ja ovat esillä järjestömessuilla. Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöllä OuluES:llä on paljon erilaisia koulutuksia.”

Näillä avuilla Oulun yliopisto on yrittäjyystoiminnan kärkijoukoissa Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan LUT:n ohella, sanoo Bluemink. ”Muualla toiminta on hajautetumpaa. Meidän etunamme on yhteinen kampus Linnanmaalla, terveysalan keskittymä Kontinkankaan kampuksella sekä yrittäjyysteeman keskittyminen Tellukseen. Se auttaa laajan teeman hahmottamisessa.”

Sensoritutkijan tutkimushanke kypsyi liiketoimintaideaksi 

Tellus ja Business Kitchen tarjoavat yrittäjyysohjelmia myös tutkijoille.

”Moni tutkimuksesta liiketoimintaa -keissi hyötyy siitä, että mukaan tulee nuoria, joilla erilaista perspektiiviä”, Mia Kemppaala sanoo. Hyvä esimerkki tästä on Oulun yliopiston Elektroniikan piirit ja järjestelmät -yksikön tutkijatohtori Christian Schuss.

Tutkijatohtori Christian Schuss kumppaneineen on kehittänyt ympäristöolosuhteita mittaavaa sensoriteknologiaa. Hänen mukaansa erilaisilta kehitystiimeiltä saatu tuki tuoteidean ja liiketoimintamallin kehittelyssä on vienyt hanketta ratkaisevasti eteenpäin (kuva: Juha Sarkkinen).

Schussin ja hänen kumppaniensa Tekes-projekti Simple Smart Sensors (S3) kehittää tutkimuksen tuloksena syntyneestä teknologiasta kaupallista tuotetta. Kyse on ympäristömuuttujia, kuten lämpötilaa, ilmankosteutta ja UV-säteilyä, mittaavasta ”sensorikortista”, jonka mittaustulokset voi lukea älypuhelimella.

Idea lähti nousukiitoon vuoden 2017 alussa, kun Schuss kollegoineen vei teknologiansa Business Kitchenin Venturing Research Challengeen (VRC), joka auttaa tutkijoita tulosten kaupallistamisessa.

VRC:ssä monialainen opiskelijatiimi pohti sensoriteknologian tuotteistamista. ”Opiskelijoista oli mahtavaa työskennellä todellisen tapauksen parissa. VRC:ssä heillä on mahdollisuus kehittää jotain, millä on vaikutusta”, Schuss kertoo.

Tiimi loi TravelBuddy-tuoteidean, matkailijoille tarkoitetun mittaussovelluksen, jonka voi integroida esimerkiksi lento- ja matkavakuutusyhtiöiden jäsenkortteihin. Idea voitti VRC:n ja myös KickStart-liikeideakilpailun, jonne VRC-opiskelijatiimi sen vei.

”Voitoista seurasi, että asiantuntijat kiinnostuivat toden teolla teknologiastamme ja antoivat arvokasta palautetta”, Schuss kertoo. ”Opiskelijoiden osuus ja asiantuntijoiden palaute vaikuttivat Tekes-hakemukseemme. Pystyimme osoittamaan sekä käyttöskenaarioita että mahdollisia loppukäyttäjiä.”

Schuss kumppaneineen osallistui myös Avanto Accelerator -ideakiihdyttämöön. ”Siellä voit kehittää yritysideaasi. Pidin erityisesti mentorityöpajasta, jossa eri alojen asiantuntijat arvioivat ideaa. Avanto auttoi selkiyttämään mahdollista asiakaskuntaa ja pohtimaan eri kassavirtoja.”

 Avannon aikana S3-projekti sai Tekes-rahoituksen. Puolitoistavuotisen Tekes-hankkeen pitäisi johtaa joko startup-yrityksen perustamiseen tai teknologian lisensointiin.

Schuss korostaa tutkimus- ja yritysyhteistyön merkitystä ja toivoo lisää VRC:n ja KickStartin kaltaisia tapahtumia. ”Olen insinööri, mutta liiketoiminnan ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää. Opiskelen iltaisin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja lisäksi suoritan yrittäjyyden sivuaineopintoja.”

Teksti: Jarno Mällinen

Viimeksi päivitetty: 29.5.2018