University of Oulu, 2017

Opiskelijavalinta muuttuu – 10 kysymystä ja vastausta

Tulevaisuudessa Oulun yliopistoon valitaan valtaosa opiskelijoista ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Tämä artikkeli vastaa kymmeneen kysymykseen yliopistojen opiskelijavalinnan muutoksista.

Opiskelijavalintaa uudistetaan korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisenä hankkeena. Hankkeen tavoitteena on aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta, karsia välivuosia ja keventää opiskelijavalintaa sekä hakijan että korkeakoulujen näkökulmasta. Opiskelijavalinnan kriteerit vuosille 2020–2024 ovat pääpiirteissään valmiina. Oulun yliopiston vuoden 2019 valintaperusteet julkaistaan syksyllä.

 

Miten opiskelijavalinta muuttuu?


Opiskelijavalintaa kehitetään hakijan kannalta kevyemmäksi. Tulevaisuudessa opiskelijat valitaan yliopistoon pääasiallisesti ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Pääasiallisuus tarkoittaa, että 51–100 prosenttia pääsee opiskelemaan todistusvalinnalla. Yhteispistevalinnasta eli sekä todistuksen että valintakokeen perusteella valitsemisesta luovutaan. Jos hakijalla ei ole ylioppilastutkintoa tai siihen vertautuvaa tutkintoa (kuten EB, IB ym.), hän voi tulla valituksi valintakokeella. Uusi valintatapa on käytössä kokonaisuudessaan vuoden 2020 yhteisvalinnassa.


Mitkä ylioppilastutkinnon aineet huomioidaan valinnassa?


Huomioitavat aineet vaihtelevat hakukohteittain. Aineet pisteytetään erilaisten pisteytystaulukkojen avulla. Kaikissa taulukossa saa pisteitä äidinkielestä, ja lisäksi matematiikan painoarvo on suuri. Enimmäismäärä pisteytettäville aineille on kuusi. Hakukohteet määrittelevät itse, mitä pisteytystaulukkoa käyttävät ja mitä aineita painottavat.  


Voiko tulla valituksi todistusvalinnassa, jos ei ole kirjoittanut kaikkia pisteytettäviä aineita?


Kyllä, mikäli pisteet muista aineista riittävät ja hakija täyttää mahdollisen kynnysehdon. Jos pisteet eivät riitä todistusvalintaan, voi tulla valituksi valintakokeen kautta.


Mitä kynnysehto tarkoittaa?


Oppiaine voi asettaa valintaan kynnysehdon, joka hakijan tulee täyttää, jotta voi tulla valituksi todistusvalinnassa. Kynnysehtona voidaan vaatia tietyn aineen kirjoittamista tai vähimmäisarvosanaa tietystä aineesta. Kynnysehtona valinnalle voi olla esimerkiksi äidinkielen kirjoittaminen vähintään arvosanalla C tai fysiikan kirjoittaminen. Kaikissa hakukohteissa ei ole kynnysehtoja. Vaikka hakija ei täyttäisi kynnysehtoa, hän voi saada opiskelupaikan valintakokeella.


Miten suoravalinta toimii?


Suoravalinta säilyy valintamahdollisuutena, eli hakija voidaan valita tietyn aineen tietyn arvosanan perusteella. Esimerkiksi joihinkin matemaattisiin aineisiin voidaan suoravalita hakija, joka on kirjoittanut pitkän matematiikan vähintään arvosanalla E. Tällöin hakija ei käy läpi todistusvalintaa tai valintakokeita eikä mahdollinen kynnysehto koske häntä.


Entä jos ei tule valituksi todistusvalinnassa?


Hakija voi osallistua valintakokeeseen tai päästä opiskelemaan vaihtoehtoista väylää.


Muuttuvatko valintakokeet?


Valintakokeiden on tarkoitus muuttua aineistokokeiksi, joihin ei tarvitse valmistautua lukemalla pitkiä ennakkomateriaaleja. Hakukohteiden välistä yhteistyötä kehitetään, jotta yhdellä kokeella voi tulla valituksi useisiin vastaaviin koulutuksiin. Soveltuvuuskokeita voidaan järjestää tarvittaessa valintakokeiden lisäksi.


Entä jos todistuspisteet eivät riittäneet ja valintakoe meni huonosti?


Todistuksen ja valintakokeen lisäksi opiskelupaikan voi saada esimerkiksi avoimessa yliopistossa tehtyjen opintojen perusteella. Uusia reittejä korkeakouluopintoihin kehitetään. Mahdollisia ovat esimerkiksi näyttökurssit, joilla opiskelija voi osoittaa motivaatiota ja valmiuksia korkeakouluopintoihin. Vaihtoehtoisten väylien opintovaatimuksissa pidetään mielessä kohtuus ja realistisuus esimerkiksi avoimen yliopiston suoritusten määrän suhteen.  


Miten ensikertalaisuus vaikuttaa?


Valtaosa todistusvalinnalla myönnettävistä opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille, eli hakijoille, joilla ei ole aikaisempaa opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Oppilaitos saa itse päättää, ulottuuko todistusvalinta vain ensikertalaisiin vai kaikkiin hakijoihin.  


Voiko alaa vaihtaa?


Kyllä. Opiskeluoikeuksien määrää ei olla rajaamassa. Alanvaihtajien asemaa hakuprosessissa on tarkoitus kehittää esimerkiksi korkeakoulujen sisäisen siirtohaun avulla, jotta uudelleen hakevat korkeakouluopiskelijat tai jo tutkinnon suorittaneet eivät joutuisi käymään koko yhteishakuprosessia läpi.  



Lisätietoja opiskelijavalinnasta voit lukea Opintopolusta ja Oha-forumin sivuilta. Katso myös, miten uudistus vaikuttaa esimerkiksi lääketieteellisten alojen opiskelijavalintaan. Opintopolku on listannut vuoden 2020 yliopistojen todistusvalinnan periaatteet tänne.

 

Viimeksi päivitetty: 18.6.2018