Korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyötä tiivistetään – lukiolaki muuttuu

Uusi lukiolaki velvoittaa korkeakoulut ja lukiot yhteistyöhön. Tavoitteena on kehittää lukiolaisten korkeakouluvalmiuksia.

Siirtymävaihetta toisen asteen ja korkeakoulun välillä tahdotaan sujuvoittaa yhteistyötä lisäämällä. Eduskunta on 21.6. hyväksynyt Uusi lukio -hankkeen pohjalta uuden lukiolain, joka velvoittaa korkeakoulut ja lukiot yhteistyöhön. Tähän asti yhteistyö on ollut vaihtelevaa, ja usein yhden opettajan tai yhden koulun varassa. Lain myötä voidaan kehittää yhtenäiset käytännöt, jotta eri koulujen lukiolaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Heti ylioppilastutkinnon jälkeen opintojaan korkeakoulussa jatkavien määrä on ollut laskussa 2010-luvulla, ja tällä hetkellä korkeakouluopinnot aloitetaan keskimäärin 24-vuotiaana. Vuonna 2015 korkeakouluopinnot aloitti suoraan lukion jälkeen 32 prosenttia uusista ylioppilaista.

 

Paremmat valmiudet yliopisto-opiskeluun

 

Yliopiston ja lukion yhteistyön hedelmänä olisi tarkoitus poimia opiskelijaksi sellaisia nuoria, joiden oppimistaidot ja luottamus omiin kykyihinsä on kasvanut ja joille yliopiston tarjoamat mahdollisuudet ja tiede ovat tulleet tutuksi. Uudistuksesta toivotaan hyötyä myös opiskelijavalintoihin: pääsykokeet ovat raskaita sekä hakijoille että yliopistolle.

Askelta yliopiston kynnyksen yli on tarkoitus madaltaa tarjoamalla kursseja, jotka helpottavat siirtymisvaihetta. Vanhempainstarttien avulla autetaan vanhempia tukemaan lukiolaisten koulutusvalintoja. Lukiolaisten tietämystä koulutusmahdollisuuksista ja yliopisto-opiskelusta edistetään esimerkiksi kouluissa kiertävien ja opinnoistaan ja arjestaan kertovien opiskelijalähettiläiden avulla. Oulun yliopiston opiskelijalähettilästyötä tekevät tällä hetkellä Oulukaverit. He osallistuvat messuille, kertovat opinnoistaan ja arjestaan sosiaalisessa mediassa sekä tekevät vierailuja oppilaitoksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen selvityksen mukaan yliopisto-opiskelu vaatii opiskelijalta asioiden syvällisempää ymmärtämistä kuin lukio-opiskelu. Lisäksi täytyy osata oppia, organisoida opintojaan ja suunnitella ajankäyttöään. Tietoa täytyy osata käsitellä ja osaamista soveltaa sekä käyttää laaja-alaisesti. Selvityksen mukaan avoimen yliopiston opinnot tutustuttavat hyvin yliopisto-opiskeluun. Toimisiko kurkistuskurssi samanlaisena kädenpuristuksena jo lukiovaiheessa?

Uudistuksen myötä lukiossa siirrytään opintopisteiden käyttöön. Yksi kurssi vastaa kahta opintopistettä, ja lukiokoulutuksen oppimääräksi tulee 150 opintopistettä. Oulun yliopiston kurssien laajuus on pääsääntöisesti viisi opintopistettä, joten olemassa oleva kurssi voi olla lukiolaiselle kokonaisuutena liian haastava tai raskas.

 

Korkeakoulujen ja lukioiden yhteinen tehtävä

 

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tiimoilta järjestettiin Oulun yliopiston Saalastinsalissa 7. kesäkuuta Uudistuvat valinnat, vahvistuva yhteistyö -tilaisuus, jossa käsiteltiin korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta yliopiston ja ammattikorkeakoulujen näkökulmasta sekä ideoitiin yhteistyötä pienissä ryhmissä. Paikan päälle tilaisuuteen pääsi 70 henkilöä, ja etäyhteyden kautta osallistui 90 henkilöä. Järjestäjinä olivat Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto.

Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan hyviä käytänteitä korkeakoulujen ja toisen asteen yhteistyössä on jo nyt paljon, mutta tehtävää on siinä, että niitä saadaan levitettyä vielä laajemmalti. Yhdenvertaisten ja monipuolisten yhteistyömallien luominen on korkeakoulujen ja lukioiden yhteinen tehtävä, hän sanoi avauspuheenvuorossaan.

Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä työpajassa keskusteltiin nykyisten lukio-opintojen kuormittavuudesta. Ajankäytön lisäksi puhuttiin sopivasta vaikeustasosta: kurkistuskurssit esimerkiksi yliopisto-opintoihin eivät saa olla lukiolaiselle liian haastavia. Lisäksi huomautettiin, että kaikki lukiolaiset eivät jatka opintojaan korkeakoulussa, joten yhteistyön tulisi olla valinnaista opiskelijoille. Yhteistyötä sujuvoittaisivat selkeät käytännöt ja kasvot yhteistyölle: lukiokentällä tahdotaan tietää, keneen ottaa yhteyttä ja millaista yhteistyötä voi tehdä.

Johdanto- tai esittelykurssien sijaan esimerkiksi opiskelutaitokurssi voisi olla sopiva muoto valmentautua korkeakouluopintoihin. Maantieteelliset etäisyydet voivat asettaa haasteita, joten opintojen olisi hyvä olla suoritettavissa verkko-opintoina.

Viimeksi päivitetty: 6.7.2018