Hellekuolemien määrä uhkaa kasvaa merkittävästi Suomessa

Ilmastonmuutos lisää maailmanlaajuisesti hellejaksojen lukumäärää ja voimakkuutta.

Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkijaryhmä, professori Jouni Jaakkola, dosentti Yuming Guo ja tohtori Niilo Ryti, osallistuivat maailmanlaajuiseen tutkimukseen, jossa arvioitiin hellejaksojen vaikutuksia kuolleisuuteen ja ennustettiin hellejaksojen aiheuttaman kuolleisuuden lisääntymistä vuoteen 2080 mennessä.

Tutkijoiden mukaan pääsyy hellejaksojen lukumäärän ja voimakkuuden kasvuun on ilmastonmuutos. Kansainvälisen tutkijaryhmän kehittämän mallin mukaan Suomessa hellejaksojen aiheuttama kuolleisuus lisääntyy vuosina 2031-2080 synkimmän ennusteen mukaan 242 % verrattuna vuosiin 1971-2020. Mikäli ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen onnistuvat, selvitään Suomessa 6 prosentin kuolleisuuden lisäyksellä. Kansainvälisen tutkimuksen suomalainen aineisto perustui pääkaupunkiseudulla vuosina 1994-2011 sattuneeseen yli 130 000 kuolemaan.

Pahimmillaan vaikutukset ovat päiväntasaajan läheisyydessä, esimerkiksi Kolumbiassa helteiden aiheuttama kuolleisuus voi lisääntyä jopa 2000 %, mikäli ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Parhaimman ennustuksenkin mukaan lisäys on 23 %.

Tutkimus perustui 79 miljoonaan kuolemantapaukseen 20 maassa, joissa yhteensä 412 kaupungissa tai alueella. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin vuosien 1984-2015 hellejaksojen vaikutukset kuolleisuuteen paikkakuntakohtaisesti. Näitä vaikutusarvioita käytettiin sitten ennustamaan vaikutuksia kuolleisuuteen eri ilmastonmuutosskenaarioilla. Skenaariot perustuivat kansainvälisen ilmastopaneelin neljään vaihtoehtoiseen kehityskaareen, joista äärimmäisinä vaihtoehtoina ovat ilmastonmuutoksen onnistunut hillintä tai nykyisen kasvun mukainen lisääntyminen.

Ilmastonmuutosskenaarioiden lisäksi ennusteissa otettiin huomioon myös ennustetut muutokset väestön ikäjakaumassa ja sopeutumistoimenpiteet.

”Hellejaksojen lukumäärä ja voimakkuus tulevat lisääntymään seuraavien vuosikymmenten aikana, tosin onneksi muutoksen suuruus riippuu hillintätoimien onnistumisesta. Hellejaksojen terveyshaitat lisääntyvät myös merkittävästi, mikäli emme onnistu sopeutumisessa helteisiin sekä yksilötasolla että yhteisöissä,” kertoo kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola.

Herkimmän väestönosan muodostavat lapset ja vanhukset sekä kroonisia sairauksia potevat, joiden kyky sopeutua kuumuuteen on alhaisempi kuin terveillä aikuisilla. Varsinkin sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinten sairauksia ja diabetesta sairastavat kuuluvat niihin erityisherkkiin, joihin ehkäisevät toimet on kohdistettava tehokkaasti.

Hellejaksojen haittoja voi vähentää yksilön käyttäytymisen muutoksilla, asuntojen viilentämisellä, julkisten viileiden paikkojen tarjoamisella sekä sääennusteisiin perustuvilla varoitusjärjestelmien kehittämisellä.

Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine-lehdessä 31.7.2018. Suomen Akatemia rahoitti hanketta.

Tutkimusartikkeli: Quantifying excess deaths related to heatwaves under climate change scenarios: A multicountry time series modelling study

Viimeksi päivitetty: 6.8.2018