Sosioemotionaalisen ja käyttäytymisen kehityksen ongelmat 1-2-vuotiailla lapsilla Pohjois-Suomessa. Äitien, isien ja terveydenhuollon ammattilaisten arviot

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, Leena Palotie -sali (A101)

Väitöksen aihe

Sosioemotionaalisen ja käyttäytymisen kehityksen ongelmat 1-2-vuotiailla lapsilla Pohjois-Suomessa. Äitien, isien ja terveydenhuollon ammattilaisten arviot

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Lastenpsykiatria

Oppiaine

Lastenpsykiatria

Vastaväittäjä

Professori Kaija Puura, Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Hanna Ebeling, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala

Lisää tapahtuma kalenteriin

Tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksen ongelmien tunnistaminen 1-2-vuotiailla lapsilla Pohjois-Suomessa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että pojilla on tyttöjä enemmän tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksen pulmia jo alle kahden vuoden iässä ja että äitien ja isien havainnot taaperoikäisten lastensa tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksestä ja pulmista eroavat, etenkin poikalasten osalta. Varhaisten tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksen pulmien tunnistaminen on haastavaa niin vanhemmille kuin terveydenhuollon ammattilaisille.

Lisääntyvä tutkimustieto tukee käsitystä, että lapsen ja hänen perheensä toimintakykyä hankaloittavia tunne-elämän ja käyttäytymisen (TEK) kehityksen ongelmia esiintyy jo vauva- ja taaperoikäisillä ja että näiden ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää. TEK-kehityksen ongelmien esiintymisestä ja tunnistamisesta 1-2-vuotiaiden väestössä Suomessa puuttuu tutkimustietoa.

Väitöstutkimus selvitti näiden ongelmien esiintymistä ja tunnistamista 1-2-vuotiailla pohjoissuomalaisilla lapsilla. Tutkimusaineistot, Oulu taapero (ikä 18 kk), Oulu vauva (ikä 12 kk) ja Oulun lääni (ikä 12 kk) -aineistot, kerättiin vuosina 2008–2013 yhteistyössä lastenneuvoloiden kanssa. Äideiltä ja isiltä saatujen raporttien lisäksi kerättiin neuvoloiden terveydenhoitajien raportit lasten kehitykseen ja perheiden hyvinvointiin liittyvistä huolenaiheista.

Vanhempien arvioimina tytöt saivat korkeampia pistemääriä TEK-taidoissa kuin pojat, kun taas pojat saivat korkeampia pistemääriä TEK-ongelmissa kuin tytöt. Pojilla saattaakin olla kohonnut riski vanhempien raportoimille TEK-kehityksen pulmille jopa ennen kahden vuoden ikää.

Isiin verrattuina äidit olivat taipuvaisia antamaan korkeampia pisteitä sekä TEK-taito- että -ongelmaosioissa taaperoikäisten aineistossa, etenkin koskien ulospäin suuntautuvia käytösongelmia, kuten aggressiivisuutta, ja poikien ongelmia. Suuremmat eroavaisuudet äitien ja isien antamissa arvioissa olivat yhteydessä korkeampaan vanhemmuuden stressiin äideillä sekä TEK-kehityksen suurempiin ongelmiin lapsilla. Ammattilaisten onkin suositeltavaa kerätä tietoa pienten lasten TEK-kehityksestä kummaltakin vanhemmalta, jos mahdollista, ja kiinnittää huomiota asiaan, jos vanhempien antamat tiedot eriävät merkittävästi.

Vanhemmat ja terveydenhoitajat tunnistivat TEK-ongelmia ja -taitojen puutteita harvoin huolenaiheiksi 1-vuotiailla, vaikka nämä vauvat olisivat seuloutuneet huolialueelle ikätasoon soveltuvalla TEK-kehityksen mittarilla. Tarvitaankin lisätoimia, jotta vanhemmat ja terveydenhuollon ammattilaiset oppivat paremmin tunnistamaan varhaisia TEK-kehityksen ongelmia Suomessa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024