Sähköautoilu voi tasoittaa vuorokausitason kulutuspiikkejä

Sähköautot voivat auttaa vaihtelevan uusiutuvan energian käyttöönotossa ja tasoittaa sähkön vuorokausitason kulutuspiikkejä. Suomen Ilmastopaneelin tuore selvitys pureutuu sähköautoistumisen vaikutuksiin sähkömarkkinoihin ja tarkastelee, miten sähköautoistuminen hyödyttäisi parhaiten ilmaston lisäksi koko sähköjärjestelmää.

Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että Suomessa olisi 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Miten sähkötuotanto ja sähköverkon kapasiteetti riittävät, jos sähköautojen määrä lisääntyy huomattavasti?

Yleisten arvioiden mukaan sähköautojen määrä ei lisää suoraa sähkönkulutusta niin merkittävästi, että sähköverkolle tai sähköntuotannolle koituisi siitä ongelmia.

”Ilmastopaneelin selvityksen mukaan tavoitellun kokoinen sähköautokanta lisää sähkönkulutusta noin yhden terrawattitunnin (TWh) verran vuodessa”, sanoo yksi Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi -raportin kirjoittajista, Oulun yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen energiatalouden tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen.

Vaikka kaikki Suomen noin 2,6 miljoonaa henkilöautoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähkönkulutus ei tyypillisenä vuotena nousisi huomattavasti yli huippuvuoden 2007 tason, jolloin sähköä kulutettiin yhteensä yli 90 TWh.

Älykkäällä latauksella suurimmat hyödyt

Sähköautojen aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu ajoittuu sen mukaan, miten ihmiset liikkuvat ja lataavat autojaan. Lataus on tärkeää tehdä älykkäästi eli mahdollisimman joustavasti. Siten liikenteen sähköistyminen ei kuormita sähköverkkoa.

”Jos autojen lataus siirretään yön matalan kysynnän tunneille, ovat autot käyttövalmiita heti aamun työmatkaa varten. Silloin kasvanut sähkönkulutus ei kohdistu iltapäivän piikkitunneille”, Kopsakangas-Savolainen kuvailee.

Älykäs kaksisuuntainen lataus voi laskea sähkön hintaa tulevaisuudessa. Heti kytkettäessä käynnistyvä lataus, eli hallitsematon lataus, nostaa sitä samalla kun sähköautojen määrä nousee. Vielä kaikkia käytössä olevia sähköautoja ei voi hyödyntää kaksisuuntaiseen lataukseen, vaikka kaksisuuntainen lataus hyödyttäisi sähköverkkoa monin tavoin.

”Jos esimerkiksi yöllä ladattua energiaa vapautetaan takaisin verkkoon kulutuksen huipputuntien aikana, se helpottaa verkon kuormitusta ja vähentää sähköntuotannon päästöjä. Älykäs lataus myös auttaa uusiutuvan energian tuotannon integroinnissa ja vähentää uusien verkon investointien tarvetta”, Kopsakangas-Savolainen kuvailee.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uusia liikenne- ja energiaratkaisuja

Liikenne on yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista sektoreista globaalisti: Suomessa liikenne aiheuttaa noin 20 prosenttia eli viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä.

Energiamarkkinoilla ja liikenteessä on siirryttävä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan.

”Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteen sähköistymistä ja osittaista siirtymistä biopohjaisiin polttoaineisiin, mutta myös kokonaisvaltaista liikkumisen muutosta. Uudenlaiset jakamiskokeilut ja yhteisautopalvelut sekä liikenteen ja ajomäärien ohjauksen digitalisoituminen muuttavat koko toimialaa”, sanoo Kopsakangas-Savolainen.

Jotta sähköautojen käyttöönotto ei aiheuttaisi ongelmia sähköverkon toiminnalle, on palvelujen, latausinfrastruktuurin, sähköntuotannon ja sähkömarkkinoiden yhteispeli suunniteltava kokonaisvaltaisesti.

”Tällöin sähköautojen hankinnan ja omistamisen tukeminen, uudet palvelut ja hinta yhdessä ohjaavat kuluttajia joustavuuteen. Sähköautoistuminen voi hyödyttää niin ympäristöä, kuluttajia kuin sähköverkon toimintaa”, Kopsakangas-Savolainen sanoo.

Ilmastopaneelin raportin on toteuttanut Oulun yliopisto: Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi

Ilmastopaneelin Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi -raportissa tarkastelun kohteena ovat erityisesti sähköautojen lataus, vaikutukset sähkönkulutukseen sekä sähköautojen akkujen potentiaali sähkön joustossa ja varastoinnissa. Selvitys kuuluu Ilmastopaneelin Sähköautoistumisen ajurit -hankkeeseen, jossa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Tampereen Teknillinen yliopisto. Hankkeesta on julkaistu raportin lisäksi kaksi Policy Brief -katsausta: Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot ja Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä.

 

Ilmastopaneeli

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa.

 

Viimeksi päivitetty: 29.8.2018