Uusien lapsuusiän vaikeiden neurologisten ja monielintautien genetiikka ja funktionaaliset tutkimukset
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Lääketieteellinen tiedekunta, Leena Palotie -auditorio 101A
Väitöksen aihe
Uusien lapsuusiän vaikeiden neurologisten ja monielintautien genetiikka ja funktionaaliset tutkimukset
Väittelijä
FL Teija Paakkola
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopiston tutkijakoulu, PEDEGO tutkimusyksikkö, Biocenter Oulu
Oppiaine
Genetiikka
Vastaväittäjä
Professori Jonathan Beever, University of Illinois
Kustos
Dosentti Reetta Hinttala, Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Uudet geenimutaatiot lapsuusiän vaikeiden aivo-lihassairauksien taustalla
Väitöstutkimuksessa löydettiin uusia tautigeenejä, joissa olevat mutaatiot johtivat vaikeisiin neurologisiin monielinsairauksiin. Työssä tutkittiin hyvin harvinaisista aivo-lihassairauksista kärsiviä pohjoissuomalaisia lapsipotilaita, joiden taudin syy oli aiemmin jäänyt tuntemattomaksi. Potilaiden taudinkuvaan kuului erittäin vaikea, etenevä hermosolujen rappeutuminen, joka johti potilaiden menehtymiseen imeväis- tai lapsuusiässä.
Potilaiden perimää tutkittaessa löydettiin uusia mutaatioita tautigeeneissä GLE1, NHLRC2 ja MYH7B. GLE1-tautigeeni yhdistetään suomalaisen tautiperimän Hervan ja Vuopalan tauteihin, sen sijaan NHLRC2 ja MYH7B -geenejä ei ole aiemmin kuvattu aivo-lihassairauksia aiheuttavina. Tutkimuksessa paljastuneen MYH7B-myosiinigeenin tarkkaa toimintaa aivoissa ei vielä tunneta. Sen sijaan löydetty uusi NHLRC2-geeni osoittautui välttämättömäksi normaalille sikiönkehitykselle. NHLRC2-geenimutaatioista aiheutuu vaikea monielinsairaus, joka nimettiin FINCA -taudiksi (Fibrosis, Neurodegeneration and Cerebral Angiomatosis).
Yksittäiset, määrittelemättömät ja vaikeat neurologiset monielinsairaudet ovat harvinaisia. Sen sijaan neurologisten ja monielinsairauksien alle ryhmittyvät taudit ovat merkittävä syy useisiin sairauksiin, jotka heikentävät elämänlaatua ja voivat johtaa ennenaikaiseen menehtymiseen. Tästä johtuen neurotieteiden tutkimus ja saatujen tulosten soveltaminen diagnostiikassa ja hoitomuotojen kehittämisessä on hyvin tärkeää.
Tutkimuksessa määritettyjä potilaiden uusista geenimutaatioista aiheutuvia oirekuvauksia voidaan hyödyntää diagnostiikassa ja perinnöllisyysneuvonnassa maailmanlaajuisesti. Kyseisten, aiemmin tuntemattomien sairautta aiheuttavien geenimutaatioiden analysointi lisää tietoa sairauksien syy-seuraus -suhteista ja luo pohjan tautimekanismien ratkaisemiselle tulevaisuudessa. Löydetyt geenit voivat olla lisäksi potentiaalisia kohteita lääkeaineiden kehitykselle hermostoa rappeuttavien sairauksien hoidossa.
Potilaiden perimää tutkittaessa löydettiin uusia mutaatioita tautigeeneissä GLE1, NHLRC2 ja MYH7B. GLE1-tautigeeni yhdistetään suomalaisen tautiperimän Hervan ja Vuopalan tauteihin, sen sijaan NHLRC2 ja MYH7B -geenejä ei ole aiemmin kuvattu aivo-lihassairauksia aiheuttavina. Tutkimuksessa paljastuneen MYH7B-myosiinigeenin tarkkaa toimintaa aivoissa ei vielä tunneta. Sen sijaan löydetty uusi NHLRC2-geeni osoittautui välttämättömäksi normaalille sikiönkehitykselle. NHLRC2-geenimutaatioista aiheutuu vaikea monielinsairaus, joka nimettiin FINCA -taudiksi (Fibrosis, Neurodegeneration and Cerebral Angiomatosis).
Yksittäiset, määrittelemättömät ja vaikeat neurologiset monielinsairaudet ovat harvinaisia. Sen sijaan neurologisten ja monielinsairauksien alle ryhmittyvät taudit ovat merkittävä syy useisiin sairauksiin, jotka heikentävät elämänlaatua ja voivat johtaa ennenaikaiseen menehtymiseen. Tästä johtuen neurotieteiden tutkimus ja saatujen tulosten soveltaminen diagnostiikassa ja hoitomuotojen kehittämisessä on hyvin tärkeää.
Tutkimuksessa määritettyjä potilaiden uusista geenimutaatioista aiheutuvia oirekuvauksia voidaan hyödyntää diagnostiikassa ja perinnöllisyysneuvonnassa maailmanlaajuisesti. Kyseisten, aiemmin tuntemattomien sairautta aiheuttavien geenimutaatioiden analysointi lisää tietoa sairauksien syy-seuraus -suhteista ja luo pohjan tautimekanismien ratkaisemiselle tulevaisuudessa. Löydetyt geenit voivat olla lisäksi potentiaalisia kohteita lääkeaineiden kehitykselle hermostoa rappeuttavien sairauksien hoidossa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024