Koulutus auttaa huolehtimaan ihmisen ja luonnon hyvinvoinnista

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professori Elina Lehtomäki avaa koulutuksen ja kestävyyden monitasoista yhteyttä.

”Tutkimuksissa on havaittu, että koulutus on merkittävä hyvinvointia tuottava tekijä”, professori Elina Lehtomäki sanoo. ”Sillä on selkeä yhteys terveydentilaan ja lasten määrään. Evidenssiä on myös siitä, että koulutus on keino nousta köyhyydestä.” 

Samalla koulutus on yhteydessä kestävään kehitykseen, hyvinvointiin, joka ottaa huomioon tulevat sukupolvet ja luonnon: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet on taattava kaikille vuoteen 2030 mennessä. Lehtomäki avaa yhteyttä tarkemmin. 

”Asian voi hahmottaa ympyrämallilla, jonka keskiössä on ihmisten hyvinvointi, sen ympärillä infrastruktuurit, kuten turvallinen elinympäristö, kestävä maatalous sekä vesi- ja jätehuolto, ja uloimmalla kehällä luonto. Ilman koulutusta on hankala vaikuttaa infrastruktuureihin. Jos me voimme hyvin, pystymme huolehtimaan siitä, että järjestelmät ja luonto voivat hyvin.” 

 

Koulutuksen kehittämisen vapaus on kansainvälisesti harvinaista 

Koulutuksen valttikortti on, että sillä voidaan tavoittaa valtava joukko ihmisiä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja omaehtoisiin opintoihin. Haasteena on saada koulutettavat tietoisiksi valintojensa ja tekojensa vaikutuksista. 

”Ydin on siinä, että nykymenolla maapallon kantokyky ei riitä. Vastuuta ei painoteta riittävästi kasvatuksessa”, professori sanoo. ”Opettajilla, kouluttajilla ja tutkijoilla on suuri vastuu siinä, että kestävä kehitys saadaan vahvemmin mukaan oppimiseen. Nykyisen opetussuunnitelman ilmiölähtöinen oppiminen tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia.” 

Merkitystä on myös koulutuksen laadulla. Siihen vaikuttavat ennen kaikkea koulutusjohtaminen, opettajankoulutus ja resurssit. Monessa maassa koulutusbudjetti jää jälkeen esimerkiksi puolustusmenoista. Suomen tilannetta Lehtomäki pitää kohtuullisena. 

Lisäksi koulut ja oppilaitokset heijastavat ympäröivän yhteiskunnan malleja ja arvomaailmaa, mikä näkyy laadussakin. ”Suomessa kunnilla, kouluilla ja opettajilla on vapaus kehittää koulutuksen toimintatapoja. Tällaista vapautta ei suurimmassa osassa maailman kouluja ole: useimmissa maissa on koulutarkastuslaitos ja monessa valtio palkkaa opettajat.” 

”Kehittämisen vapaus herättää kansainvälistä hämmästystä, ja koulujärjestelmäämme perehtyminen on motiivi monelle muualta tulevalle opiskelijalle ja delegaatiolle. Emme voi viedä yhteiskuntamalliamme tällaisenaan, mutta koulutusjohdon ja opettajien sitoutuminen jatkuvaan kehittämiseen on hyvä vientituote.” 

 

Kestävään kehitykseen sitoutuminen edellyttää seurantaa 

Kestävää kehitystä voidaan edesauttaa sertifikaateilla ja verkostoilla. Osa suomalaisista kouluista on esimerkiksi hankkinut kestävän kehityksen sertifikaatin. 70 suomalaista koulua osallistuu Unesco-koulujen verkostoon, jossa maailmanlaajuisesti yli 11 500 koulua on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksien ja rauhankasvatuksen toteutumista. Suomi on myös globaalia vastuukasvatusta vertaisarvioivan Global Education Network Europen jäsen.  

Sitoutuminen ja kriteerien täyttäminen edellyttävät säännöllistä seurantaa. Suomalaistyyppinen koulukohtainen vapaus voi periaatteessa olla tämän kanssa ristiriidassa. 

”Maailmanpankin vuoden 2018 globaali kehitysraportti huomauttikin Suomen koulutusjärjestelmästä, että luotammeko jo liikaa – ovatko kaikki vastuussa?” Lehtomäki sanoo ja muistuttaa koulutusjohtamisen roolista. ”Tutkimustulokset osoittavat koulun johdon vaikuttavan siihen, kuinka vastuullisesti se toimii kestävään kehitykseen sitoutumisessa.” 

Hän toivoo kouluille myös yhteisö- tai vastuusertifikaattia. ”Esimerkiksi kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy on liian projektiluonteista.” 

 

Yliopiston ydintehtäviin kestävyysteeman käsittelyä 

Globaalikasvatuksen professorina ja koulutusta, moninaisuutta, globalisaatiota ja etiikkaa tutkivan EDGE-tutkimusryhmän vetäjänä Elina Lehtomäki haluaa integroida kestävyysteemaa kaikkeen opetukseen.  

Oulun yliopiston kasvatustiede on jo ansioitunut globaalissa vaikuttavuudessa. Ulkoasiainministeriön tuore selvitys opetusalan kehitysyhteistyöstä toteaa, että Oulussa on Suomen ainoa englanninkielinen opettajankoulutusohjelma, jonka fokuksessa ovat eettisyys, moninaisuus, kestävyys ja kehitys.  

Lehtomäki on myös ollut käynnistämässä monitieteistä työryhmää, joka on tehnyt yliopiston johdolle esityksen kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoitteena on luoda opetukseen kestävän kehityksen opintokokonaisuus ja lisätä teeman käsittelyä tutkimuksessa ja yliopiston yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. 

 

Teksti: Jarno Mällinen

Viimeksi päivitetty: 16.11.2018