Äärilämpötilat ja ilmansaasteet lisäävät kuolleisuutta

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus keskittyy globaalin muutoksen terveysvaikutuksiin. Keskeisimmässä roolissa ovat ilmastonmuutos sekä perinteiset ilmansaasteet.

Elokuun alussa uutisoitiin kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan hellekuolemat lisääntyvät Suomessa jopa 240 prosenttia vuosina 2031–2080, mikäli ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta. Suomesta tutkimukseen osallistui Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH.

”Kyseessä on toimintamme painavin osa”, sanoo CERHin johtaja, kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola. ”Kuulumme kansainväliseen konsortioon, joka pyrkii ennustamaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia eri ilmastonmuutosskenaarioiden valossa. Voimme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.”

Lievimmässä skenaariossa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen onnistuessa hellekuolleisuus kohoaisi Suomessa kuusi prosenttia. ”Päiväntasaajalla, esimerkiksi Kolumbiassa, kuolleisuus lisääntyisi parhaassa tapauksessa 23 prosenttia. Jos sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen epäonnistuvat, kasvu on 2000 prosenttia. On pääteltävissä, että vaikutukset ovat samansuuntaisia sairastuvuuden ja sairauskohtausten osalta.”

Suomesta tutkimusnäyttöä on hellekesiltä 2003 ja 2010. Tuolloin kardiovaskulaariset (sydämeen ja verisuoniin liittyvät) ja respiratoriset (hengitykseen liittyvät) kuolemat lisääntyivät vanhimmassa ikäryhmässä. Kardiovaskulaarisia tekijöitä ovat esimerkiksi infarktit ja rytmihäiriöt, respiratorisia esimerkiksi keuhkoahtaumatauti ja astma.

”Kuumassa lämmönpoistojärjestelmä ja verenkiertojärjestelmä joutuvat koville. Paine kohdistuu sydämeen ja verenkierron välityksellä muun muassa aivoverenkiertoon”, Jaakkola kuvailee.

Toisaalta myös kylmät äärilämpötilat koettelevat terveyttä. Tiedetään, että kylmä kohottaa verenpainetta, rasittaa sydäntä ja lisää varsinkin sepelvaltimotautia sairastavien äkkikuoleman riskiä. Astmaatikot puolestaan saavat enemmän oireita sekä kylmässä että lämpimässä.

 

Hiilitalous lisää sekä kasvihuonekaasuja että ilmansaasteita

Hellekuolemat ovat ilmastonmuutoksen primäärisiä, suoraan sen ilmenemistavoista – kuten sään ääri-ilmiöistä – johtuvia vaikutuksia. Lisäksi tulevat sekundääriset vaikutukset, jotka seuraavat ekosysteemin muutoksista. Tällainen muutos on esimerkiksi siitepölykauden voimakkuus ja pituus.

”Teemme perustutkimusta siitepölyn vaikutuksesta kuolleisuuteen, ja meillä on alustavia havaintoja siitä, että siitepölytasot ovat yhteydessä kardiovaskulaariseen ja respiratoriseen kuolleisuuteen”, Jaakkola kertoo. Havainnot koskevat lepän siitepölyä; aiemmin kuolleisuutta on tutkittu vain heinän siitepölyn osalta Hollannissa.

Mahdollinen syy ovat siitepölyn aiheuttamat tulehdusreaktiot. ”Ne tunnetaan entuudestaan, ja siitepölyn tiedetään lisäävän astmakohtauksia. On myös mahdollista, että siitepöly kytkeytyy pienhiukkasiin ja kyseessä on yhteisvaikutus.”

Pienhiukkaset ovat tavallisimpia ilmansaasteita typen oksidien, rikkidioksidin ja otsonin ohella. Ilmastonmuutos saattaa pahentaa näiden vaikutuksia: saasteiden haittojen voimistumisesta äärilämpötiloissa on jonkin verran näyttöä. Tästä huolimatta ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden yhteys on enemmänkin siinä, että samat tekijät – ennen kaikkea polttomoottoriliikenne – lisäävät sekä saasteita että kasvihuonekaasuja.

 

Lyhytaikainenkin altistuminen ilmansaasteille on haitallista

Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on kertynyt vankkaa näyttöä. ”Jo lyhytaikainen altistuminen pienhiukkasille, typen oksideille ja otsonille lisää respiratorista, kardiovaskulaarista ja serebrovaskulaarista [aivoverenkiertoon liittyvää] kuolleisuutta”, Jaakkola sanoo. Yhtenä mekanismina ovat jälleen tulehdusreaktiot.

Pitkäaikainen altistuminen taas lisää lapsuuden ajan hengitystieinfektioita ja vaikuttaa sikiönkehitykseen: pienipainoisuuden ja ennenaikaisuuden riski kasvaa. ”Ne ennustavat laajaa myöhempien sairauksien kirjoa.”

”Kasvavaa näyttöä on myös astmariskin ja sydän- ja verisuonitautien riskin lisääntymisestä. Uusimmat havainnot viittaavat diabetes- ja Alzheimer-riskin kasvuun. Lisäksi eläinkoemallit tukevat ilmansaasteiden syöpävaikutusta. Vahvinta näyttöä on keuhkosyövästä.”

Sekä pitkä- että lyhytaikaisen altistumisen vaikutukset näkyvät puhtaaksi mielletyn Suomenkin tilastoissa. ”Espoon kohorttitutkimuksessa on seurattu 1984–1989 syntyneitä tähän päivään asti. On kertymässä näyttöä siitä, että 80–90-luvun altistumiset ovat lisänneet sikiön kehityshäiriöitä ja myöhemmin astmariskiä.”

Ilmansaasteiden pitoisuusnormeja ylitetään Euroopassa jatkuvasti, kertoo Jaakkola. ”Haittavaikutuksista on näyttöä jopa pitoisuusnormien alapuolelta. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yhdyskuntailmansaasteet ovat merkittävin ympäristön haittatekijä.”

Jatkossa CERHin on tarkoitus tutkia geenien ja ilmansaasteiden yhteisvaikutuksia. Astman osalta tuloksia saadaan piakkoin. Toistaiseksi tiedetään, että tupakansavulla ja erään geenin mutaatioilla on yhteisvaikutus aikuisten astmassa. ”Tämä on kiinnostavaa myös ilmansaasteiden suhteen, sillä tupakansavussa on paljon samoja ainesosia kuin yhdyskuntailmansaasteissa.”

 

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisetkin vaikutukset uhkaavat terveyttä

Ilmastonmuutoksen sekundäärisistä terveysvaikutuksista erikoisin saattaa seurata ikiroudan sulamisesta: riskinä on roudassa säilyneiden taudinaiheuttajien, kuten pernaruttobakteerien, vapautuminen. Tällä tavoin tarttuneita peurojen pernaruttotapauksia on raportoitu Venäjältä, mutta Jaakkola suhtautuu tietoihin varauksella.

Kolmas ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ryhmä välittyy yhteiskunnallisten rakenteiden ja muutosten, kuten muuttoliikkeiden, kautta. CERH on pureutumassa tähänkin aihepiiriin.

”Yhtenä tutkimushankkeenamme on ilmastonmuutoksen holistinen vaikutus saamelaisten kulttuuriin, hyvinvointiin ja terveyteen. Perinteinen saamelaiskulttuuri on läheisessä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa, ja sen alueella ilmaston- ja ympäristön muutos on nopeinta. Vaikutuspolut ovat moninaisia: elinkeinot, tulevaisuudenusko, kieli…”

Kolmivuotinen hanke on vielä kesken, mutta professori tuntee synkän ennakkotapauksen. ”Inuiiteilla esiintyy episodisia itsemurhaepidemioita, koska ilmastonmuutos on muuttanut perinteistä elämänmuotoa ja ympäristöä niin paljon, että nuoret miehet eivät näe paikkaa elämässä.”

 

Teksti: Jarno Mällinen

 

 

Viimeksi päivitetty: 23.10.2018