Saamelaiset yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille

Perinteinen saamelainen elämäntapa ja ruokavalio ovat suojanneet saamelaisten fyysistä ja henkistä terveyttä. Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin lisänneet saamelaisten elämäntapasairauksia ja tuoneet uhkia mielenterveydelle. Monet yhteiskunnalliset ja elämäntapaan liittyvät muutokset ovat tehneet saamelaiset myös entistä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

Tutkimuksen perusteella saamelaisten fyysinen terveys on samanlainen tai parempi kuin valtakulttuurin edustajien. Samalla se kuitenkin osoittaa, että saamelaisten elämäntapa, ruokavalio ja sairastavuus ovat alkaneet vastaavuudeltaan muistuttaa valtakulttuuria.

Saamen kielen uhanalaistuminen, yhteiskunnallinen kehitys, teollistuminen, muutokset elinkeinoissa, elämäntavassa ja ruokavaliossa, sekä poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ovat tehneet saamelaiset yhä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.

Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) ja Lapin yliopiston arktisen alkuperäiskansatutkimuksen yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Tutkimuksen aineistona olivat vertaisarvioidut julkaisut saamelaisista sekä kulttuuriantropologiset kenttätyöt Suomen saamelaisten kotiseutualueella.

”Saamelaiset muodostavat erityisen herkän väestöryhmän ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille kahdesta toisiaan voimistavasta syystä. Ilmastonmuutos on voimakkainta arktisella alueella, ja perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa, harjoittavat saamelaiset elävät läheisessä vuorovaikutuksessa nopeasti muuttuvan luonnon kanssa”, Oulun yliopiston professori Jouni Jaakkola kertoo.

”Tutkimus paljastaa myös tärkeän eettisen ongelman: vähiten ilmastonmuutoksesta vastuussa oleva luonnon kanssa sopusoinnussa elävä väestö joutuu mahdollisesti kärsimään eniten ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista.”

Saamelaisiin ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan, ekosysteemin välityksellä tai hallinnon, talouden ja lainsäädännön kautta. Lämpenevä ilmasto muuttaa kasvillisuusolosuhteita ja uhkaa poron hyvinvointia ja ravinnonsaantia. Muuttuneet olosuhteet lisäävät vakavien moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien riskiä. Lämpenevä ilmasto lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä astman ja allergioiden esiintyvyyttä. Uusia eläinperäisiä tauteja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.

”Ilmastonmuutos uhkaa saamelaisten kulttuurista hyvinvointia ja elämäntapaa, ja tämä tulee ottaa huomioon myös hallinnossa ja lainsäädännössä. Mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen ja turvata kulttuurin jatkuvuus on alkuperäiskansoille ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saamelaisille kulttuurista muutosta ja selviytymistä. Antropologista tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää, koska myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli tekee päätelmiään tutkimustiedon perusteella”, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopistosta toteaa.

Tutkimustietoa saamelaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla vähän ja se on hajanaista. Laajimmin saamelaisten terveyttä on tutkittu Norjassa, vähiten Venäjällä ja Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus nostaa esille tarpeen seurata systemaattisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Current Environmental Health Reports -julkaisussa ja se on osittain rahoitettu Suomen kulttuurirahaston ja Jenny ja Antti Wihurin säätiön apurahoilla.

 

Linkki tutkimusartikkeliin: Jaakkola, J.J.K., Juntunen, S. & Näkkäläjärvi, K. Curr Envir Health Rpt (2018). https://doi.org/10.1007/s40572-018-0211-2

 

 

Viimeksi päivitetty: 29.10.2018