Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Juhani Hopkins

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Biologia

Väitöstilaisuus

9.11.2018 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali TA 105

Aihe

Naaraiden seksuaalisten signaalien kustannukset ja seuraukset
The costs and consequences of female sexual signals

Vastaväittäjä

Professori Olof Leimar, Tukholman yliopisto

Kustos

Professori Arja Kaitala, Oulun yliopisto

Kiiltomatonaaraat loistavat säästääkseen energiaa

Kiiltomatonaaras loistaa Suomen yössä vihreällä valolla, jonka tarkoitus on houkutella lentäviä koiraita naaran luokse. Naaraat ovat siivettömiä ja tuottavat koosta riippuen 20–200 munaa elämänsä aikana. Koiraat puolestaan muistuttavat normaaleja kovakuoriaisia ja lentävät etsien naaraita. Kumpikaan ei voi syödä aikuisena vaan joutuu tuottamaan munat tai lentämään toukkana keräämänsä ravinnon turvin.

Väitöskirjassa osoitetaan, että vaikka naaraan loiste kuluttaa naaraan energiavarastoja, se on silti edullisempaa kuin olla loistamatta. Tämä johtuu siitä, että loistamalla naaras tekee itsensä huomattavasti helpommaksi löytää ja siten se pääsee parittelemaan aiemmin ja sen ei tarvitse säästää energiaa hengissä pysymiseen. Tulosten perusteella naaraille on huomattavasti kalliimpaa odottaa edes yksi päivä koirasta kuin loistaa täydellä teholla kokonainen yö.

Koska naarailla on kiire paritella, ne myös kilpailevat keskenään koiraista. Koiraat suosivat kirkkaimpia naaraita, sillä ne ovat suurimpia ja tuottavat eniten munia. Pienemmät naaraat voivat silti pärjätä kilpailussa siirtymällä suosiolla kauemmas kirkkaammista kilpailijoistaan, jolloin koiraat eivät voi tehdä tarkkaa vertailua naaraiden kirkkaudesta tai laadusta.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 2.11.2018