Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnot
Informaatiotutkimuksen koulutusohjelman erillisvalinta kandidaatintutkinnon kasvatustieteen ja varhaiskasvatuksen koulutuksessa suorittaneille
Opintopolun profiilikuvaus
Tietoyhteiskuntakehityksen myötä lukutaidon käsite on laajentunut koskemaan perinteisen painetun tekstin lukutaidon ohella myös esimerkiksi informaatiolukutaitoa, medialukutaitoa, visuaalista lukutaitoa, terveystiedonlukutaitoa sekä verkkolukutaitoa. Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on asettanut haasteita multimodaalisen ja monimediaisen lukutaidon hallintaan. Lukutaitoon liittyy oleellisesti kyky käyttää ja arvioida tietoa kriittisesti sekä liittää sitä aikaisempaan tietopohjaan informaation käyttöön liittyvät juridiset, taloudelliset ja eettiset näkökohdat huomioon ottaen. Erilaisten lukutaitojen asiantuntijuus on noussut informaatio- ja kasvatusalan työtehtävien keskeiseksi osaamisvaatimukseksi.
Lukutaitojen monipuolistuessa myös informaatioalan työtehtävissä toimivat tarvitsevat valmiuksia ohjata laajempaa yleisöä tiedon hankintaan ja hakuun, tiedon käsittelyyn ja arviointiin. Tämä edellyttää vuorovaikutuksellisia taitoja sekä ohjaukseen ja opettamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia.
Työelämässä ammattinimikkeet pedagoginen tietoasiantuntija/informaatikko/kirjastonhoitaja ovat jo olemassa, vaikka varsinaista tehtävään valmistavaa koulutusta ei Suomessa ole ollut. Kasvatustieteelliset opinnot tarjoavat kirjastonhoitajan pätevyyden omaavalle valmiuksia kohdata erilaisia asiakasryhmiä, kuten esimerkiksi lapsia ja nuoria. Oppiaineiden rajat ylittävää osaamista tarvitaan monissa erilaisissa informaatio-, koulutus- ja opetusalan tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä sekä julkisella että yrityssektorilla. Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnot tarjoavat mahdollisuuden suuntautua erilaisten lukutaitojen asiantuntijuuden hallintaan. Maisterintutkinto antaa pätevyyden kirjasto- ja informaatioalan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen koulutuksessa kandidaatintutkinto antaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Valmistuneella on mahdollisuus hakeutua esimerkiksi pedagogisesti orientoituneen tietoasiantuntijan/informaatikon/kirjastonhoitajan työtehtäviin.
Tutkinnon rakenne
Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnot informaatiotutkimuksessa -opintopolku koostuu seuraavista tutkinnoista:
- Kasvatustieteen kandidaatin (KK) tutkinto, kasvatustieteiden koulutus, pääaine kasvatustiede tai kasvatuspsykologia,180 op tai
Kasvatustieteen kandidaatin (KK) tutkinto, varhaiskasvatuksen koulutus, pääaine kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus,180 op - Filosofian maisterin (FM) tutkinto, informaatiotutkimuksen koulutusohjelma, 120 op
HUOM. Tutkinnon profiili ja tutkintoon vaadittavat opinnot voivat poiketa yllämainituista tutkinnoista. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa vaatia lisäksi täydentäviä opintoja hänen siirtyessään maisterivaiheeseen. Opiskelija tekee sekä kandidaatti- että maisterivaiheessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).
Tutkinto antaa valmistuneelle jatko-opintokelpoisuuden filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkintoon vahvistettujen opetussuunnitelmien mukaisesti.
Opintojen rakenne maisterivaiheessa:
Maisteriopinnoissa opiskelija suorittaa pelkästään informaatiotutkimuksen aineopinnot 40 op ja syventävät opinnot 80 op. Opiskelija suorittaa informaatiotutkimuksen pakolliset aineopinnot (30 op) pääosin voimassa olevan opinto-oppaan mukaan. Pakollisten aineopintojen lisäksi opiskelija valitsee vähintään 10 op:n laajuiset opinnot aineopintojen vaihtoehtoisista opintojaksoista. Valittavana on lukutaitojen asiantuntijuutta tukevia opintojaksoja HuTK:n ja KTK:n opintojaksovalikoimasta. Niihin kuuluu opintojaksoja mediakasvatuksen, tiede-viestinnän, puheviestinnän, kriittisen medialukutaidon ja koulutusteknologian alalta.
Maisteriopintoihin kuuluvat lisäksi informaatiotutkimuksen syventävät opinnot, jotka suoritetaan pääosin voimassa olevan opinto-oppaan mukaan. Myös syventävien opintojen vaihtoehtoisiin opintoihin (6 op) sisällytetään HuTK:n ja KTK:n lukutaitojen asiantuntijuutta tukevia opintojaksoja. Syventävien opintojen kirjatenttiin (16 op) sisällytetään 8 op:n laajuinen lukutaitojen asiantuntijuuteen suuntautunut kirjatentti.
Jos informaatiotutkimuksen perusopinnot eivät sisälly opiskelijan kandidaatintutkintoon, suorittaa opiskelija maisteriopintojensa aikana ylimääräisenä 15 op:n laajuiset täydentävät opinnot.
Perustiedot
Opintojen kesto: 2 vuotta
Laajuus: 120 op. Opiskelijalta voidaan lisäksi edellyttää täydentäviä opintoja.
Opetuskieli: Suomi
Koulutuksen toteuttamisesta vastaava tiedekunta ja yksikkö:
Opetuspaikka: Oulu, Linnanmaan kampus
Opintopolun vastuuhenkilö: Professori Maija-Leena Huotari,
p. +358 (0)294 483351, maija-leena.huotari(at)oulu.fi
Opintopolun yhteyshenkilö: Yliopistonlehtori Vesa Suominen
p.+358 (0)294 483356, vesa.suominen(at)oulu.fi
Lisätietoja: Joustavan opintopolun verkkosivut
Hakeminen ja valintaperusteet
Sisäänotto: 5
Hakuaika: Haku on kerran vuodessa. Hakuaika päättyy 30.4. klo 15.00. Hakemusten tulee olla perillä hakuajan päättymishetkellä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Hakulomake löytyy liitteenä sivun alalaidasta.
Hakukelpoisuus:
Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on kasvatustieteiden tiedekunnan kasvatustieteen tai varhaiskasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettu valmis tai hakulukukautena valmistumassa oleva kandidaatintutkinto, johon sisältyy informaatiotutkimuksen perusopinnot. Lisäksi hakijalla tulee olla voimassa oleva maisterintutkinnon suoritusoikeus joko kasvatustieteen tai varhaiskasvatuksen koulutusohjelmassa.
Mikäli hakija ei ole hakuajan päättyessä vielä suorittanut kandidaatintutkintoa, hänen tulee liittää hakemukseensa opintoneuvojan tai vastaavan vahvistama selvitys valmistumisesta.
Mikäli hakija ei ole suorittanut informaatiotutkimuksen perusopintoja, hän voi suorittaa erikseen määritellyn 15 op:n kokonaisuuden täydentävinä opintoina maisteriopintojen aikana.
Valintaperusteet
Hakijat asetetaan joustavan opintopolun opiskelijavalinnassa pääaineittain paremmuusjärjestykseen seuraavien kriteerien pohjalta:
1. Hakemusasiakirjojen pisteytys (enint. 10 pist.)
- KK-tutkintoon sisältyvät opinnot (0-6 p.) pisteitetään seuraavasti:
120 op tai vähemmän = 0 p.
121-130 op = 1 p.
131-140 op = 2 p.
141-150 op = 3 p.
151-160 op = 4 p.
161-170 op = 5 p.
171-180 op = 6 p.
HUOM: Pisteityksessä otetaan huomioon vain tutkintorakenteen mukaiseen kandidaatintutkintoon sisältyvät, HOPS:n mukaiset opinnot.
- Pääaineen opintomenestys (4 p.). pisteitetään seuraavasti, opintopisteillä painotettu keskiarvo:
1,50-2,49 = 1 p.
2,50-3,49 = 2 p.
3,50-4,49 = 3 p.
4,50-5,00 = 4 p.
2. Haastattelu (enintään 10 pistettä)
Hakijat (enintään 10) kutsutaan haastatteluun hakemusasiakirjoista saatavien pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Haastattelu perustuu motivaatiokirjeeseen. Tullakseen valituksi hakijan on saatava haastattelusta vähintään 4 pistettä.
Ks. tarkemmat valintaperusteet sivun alalaidasta.
Koulutuspäällikkö Kari Kaskela, p. + 358 (0)294 483233, kari.kaskela(at)oulu.fi
