AHOT-käsitteitä
Tunnistaminen: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksilukemisen osaksi opintoja ja tutkintoa. Osaaminen voi syntyä joko formaalissa tai epävirallisessa (nonformalissa)oppimisessa tai jopa arkioppimisessa (informaalissa oppimisessa). Tunnistaminen ei aina johda suoraan virallisen todistuksen tai tutkintotodistuksen antamiseen, mutta selvitystyö voi olla virallisen tunnustamisen perustana. Tunnistamisen avulla yksilön opintosaavutukset saadaan näkyville dokumentointia varten.
Tunnustaminen: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytöntöjä, joilla oppijan tunnistetut opintosaavutukset tehdään läpinäkyviksi, dokumentoidaan ja arvioidaan. Toiminnassa keskitytään yksilön todelliseen osaamiseen ja sen todentamiseen. Tunnustetut opintosaavutukset luetaan oppijan hyväksi virallisina opintosuorituksina.
Formaali oppiminen: Formaali oppiminen tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa, ja oppiminen on oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta järjestelmällistä, ja siitä saa todistuksen. Oppijan näkökulmasta formaali oppiimnen on tarkoituksellista. Esimerkkejä: yliopisto, ammattikorkeakoulu, avoin yliopisto.
Epävirallinen oppiminen eli nonformaali oppiminen: Epävirallinen oppiminen on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. Nonformaali eli epävirallinen oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista. Esimerkkejä: Työväenopisto, kansalaisopisto, kansanopisto.
Arkioppiminen eli informaali oppiminen: Arkioppiminen tapahtuu päivittäisessä työhön, perheeseen, tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa. Se ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta. arkioppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta useinmiten sen on tahatonta tai sattumanvaraista.
AHOT päätöksiin liittyviä käsitteitä:
AHOT eli aikaisemmin opitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistaa parhaimmillaan opiskelijoiden nopeamman valmistumisen. AHOTointia voi olla kolmenlaista:
Hyväksilukeminen: Tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen, harrastuksen tai esim. kansalaistoiminnan avulla hankitun osaamisen hyväksymistä osaksi tutkintoa tai opintojaksoa (pakolliset ja valinnaiset opinnot). Osaaminen voi olla hankittu ennen yliopisto-opintoja tai yliopisto-opintojen aikana.
Korvaaminen: Tarkoitetaan muualla suoritettuja, sisällöiltään ja osaamistavoitteiltaan vastaavia ja samantasoisia opintoja, joilla opiskelija voi korvata koulutusohjelman/tutkinnon opintosuunnitelmaan kuuluvia opintoja.
Sisällyttäminen: Tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa ja hyväksilukemista esim. vapaasti valittaviin opintoihin.
