Uuden alan pioneeri

Laskennallinen lääketiede tuottaa eri maanosiin levitessään tietoa esimerkiksi siitä, miksi ihmispopulaatiot reagoivat eri tavalla rasvaiseen ruokaan. ”Miljoonaluokan epidemiologia tuo aivan uuden jakson lääketieteeseen”, Mika Ala-Korpela toteaa.

Laskennallisen lääketieteen professori Mika Ala-Korpela on alansa kehittäjä Suomessa ja maailmalla. ”Uusien tutkimussuuntien synty edellyttää avointa mieltä”, hän painottaa.

Sydän- ja verisuonitaudit, 2-tyypin diabetes ja lihavuus ovat suomalaisia kansantauteja. Perinteinen lääketiede katsoo sairauksia ennustaessaan yksittäisiä merkkiaineita kuten kolesterolia ja verensokeria. Ihmisen biologia on kuitenkin monimutkaisempaa.

”Perinteinen lääketiede mittaa selvästi pienemmän määrän metabolisia eli aineenvaihdunnallisia suureita kuin laskennallinen lääketiede. Laskennallisen lääketieteen kehittyessä sairauksien riskitekijöitä voi ennustaa paremmin ja diagnostisointi on yksilöllisempää”, selvittää alan suomalainen kehittäjä, Oulun yliopiston professori Mika Ala-Korpela.

Laskennallisessa lääketieteessä suuri määrä verinäytteitä isosta ihmisryhmästä tuo tilastoihin lisää voimaa; seerumi- ja plasmanäytteistä mitattavia aineenvaihdunnallisia suureita voi olla jopa satoja.

”Tavoitteenamme on luoda metabolisia profiileja väestöryhmittäin, niin sanottuja riskimalleja, joissa mennään sairauksia ennustaessa pykälä syvemmälle kuin perinteisessä epidemiologiassa”, Ala-Korpela havainnollistaa.

Laskennallisen lääketieteen arvioidaan säästävän merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia. ”Kansanterveyden budjetille on erittäin olennaista, että esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta pystytään ennaltaehkäisemään jo varhaisessa vaiheessa.”

Uutta kehittyy

Laskennallinen lääketiede -termiä käytettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa vuonna 2005. Se on siis tuore tutkimusala. Syy, miksi ala on noussut esille myös Suomessa, on paljolti Mika Ala-Korpelan ja hänen tutkimusryhmänsä.

”Aloin rakentaa alan pohjaa Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä. Opetin muun muassa laskennallista systeemibiologiaa. Vuonna 2004 aloitin uuden tutkimusryhmän ja muutamassa vuodessa kehittyi sitten tutkimussuunta, jota halusimme kutsua laskennalliseksi lääketieteeksi”, hän kertoo.

Alan nousua selittävät tietotekniikan ja genetiikan tutkimuksen kehitys. Genetiikan tutkimus on Ala-Korpelan mukaan hyvin tietokonepohjaista.

Vuonna 2009 Ala-Korpela nimitettiin Oulun yliopiston laskennallisen lääketieteen professoriksi. Professuuri on alan ensimmäisiä maailmassa. ”Muun muassa Oulun lääketieteellisen tiedekunnan silloinen dekaani Markku Savolainen näki, että laskennallisella lääketieteellä on merkitystä epidemiologialle ja tulevaisuuden lääketieteelle. Myös teknologia alkoi olla riittävää.”

Näytteitä Ala-Korpelalla tutkimuspartnereineen on analysoituna noin 100 000. Tämä on noin kymmenkertainen määrä kuin millään uudella metabolisella teknologialla maailmassa. Heidän tavoitteensa on päästä muutamassa vuodessa miljoonaan analysoituun näytteeseen.

Myös NMR-spektrometrilaitteiden sairaalapilotteja suunnitellaan parhaillaan yksittäisten potilaitten näytteiden tutkimiseen ja heidän hoitonsa tueksi.

”Lääkärit ovat olleet kokemukseni mukaan innostuneita. Tällä hetkellä teemme isoja tutkimuksia, joissa laskennallisen lääketieteen lähestymistapaa verrataan epidemiologiaan ja perinteiseen lääketieteeseen. Tutkimusryhmän kehittämä yhtenäinen mittausalusta helpottaa uuden teknologian käyttöönottoa maailmalla”, Ala-Korpela kuvaa.

Laaja pohja tutkijan työhön

Mika Ala-Korpela tuli aikoinaan Ouluun opiskelemaan Porista vuonna 1985. Hän hankki ensin vahvan matemaattis-luonnontieteellisen peruskoulutuksen.

”Suuntauduin vähitellen fysiikasta kohti biologiaa ja edelleen kohti epidemiologiaa ja lääketiedettä. Väitöskirjani tein vuonna 1994 Oulun yliopiston fysiikan laitoksen ja sisätautien klinikan yhteistyössä. Tutkin siinä sydän- ja verisuonitautien molekyläärisiä syntysyitä ja rasva-aineenvaihduntaa”, Ala-Korpela kertoo.

Syytä uran suuntautumiselle fysiikasta kohti laskennallista lääketiedettä hän ei osaa sanoa. ”Sen kun tietäisi. Se oli pienten asioiden virta, joka minut tähän on tuonut.”

Tällä hetkellä alalle on syntynyt useita tutkimuskeskuksia ympäri maailmaa, muun muassa Brittein saarille ja Venäjälle. Ala-Korpela matkustaa tutkimusyhteistyön vuoksi paljon eri maissa. ”Erityisesti brittiläinen epidemiologia edustaa maailman kärkeä ja tutkijat ovat todella kiinnostuneita laskennallisen lääketieteen mahdollisuuksista.”

”Oulu ymmärtää monitieteisyyttä”

Oulun yliopisto myönsi tutkimukselle viisivuotisen strategiarahoituksen vuoden 2012 alussa. Yliopisto saa Mika Ala-Korpelalta kehuja erityisesti monitieteellisyydestä. Ilman avoimuutta ei synny uusia tutkimusalueita.

”Oulun yliopistossa on mielletty, että jos halutaan monitieteistä, kansainvälistä tutkimusta, kyse on elinikäisestä oppimisesta. Luonnontieteellisen perustietämyksen pohjalle on hyvä rakentaa uutta tutkimusta”, Ala-Korpela kiittää. ”Tykkään olla Oulussa. Ilmapiiri on rauhallisempi kuin muualla, optimistisempi.”

Teksti: Minna Peltola

Kuva: Juha Sarkkinen