Astma yleistyy

Aikuisten astma yleistyy Suomessa. Sairaus voi puhjeta missä iässä vain. Astman kaikkia syitä ei tunneta, ja nyt tutkitaan erityisesti geenien ja ympäristötekijöiden, kuten sisäilman yhteisvaikutuksia.

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, jota sairastaa länsimaissa 7–10 prosenttia väestöstä. Se on lisääntynyt voimakkaasti monissa länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana.

Joissakin maissa sairastuneiden määrä on alkanut saavuttaa huippunsa, mutta suomalaisilla aikuisilla se edelleen lisääntyy. Kehittyvien maiden astmatilastoissa on myös alettu nähdä selvää nousua.

Suomessa astma oli viime vuonna erityiskorvattavien lääkkeiden tilastossa sijalla kolme verenpainetaudin ja diabeteksen jälkeen. Lääkehoitoa sai lähes 240 000 henkilöä.

Tautitapausten määrän kasvu johtuu osittain siitä, että sairaus tunnistetaan entistä paremmin. Mutta yleistymisen taustalla ovat todennäköisesti myös muutokset sekä elintavoissamme että ympäristössämme.

Professori Maritta Jaakkola ryhmineen tutkii muun muassa sitä, miten kylmä ilma ja tuuli vaikuttavat astmaatikkojen hengitystie-elimiin. Kuva: O.W. Kinnunen / Studio P.S.V.

”Ilmastonmuutos on tämän vuosisadan suurin haaste ihmisten terveydelle” professori Maritta Jaakkola Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta korostaa.

Tutkimuskeskus keskittyy tutkimaan ympäristön muutoksen vaikutusta niin hengityselinsairauksiin kuin muihin kansanterveydellisesti keskeisiin sairauksiin. Tutkimuksen kohteena ovat elämäntavat, geenit ja ympäristötekijät, kuten esimerkiksi lämpötila sekä sisä- ja ulkoilman saasteet.

Tutkimuksessa pyritään muun muassa selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat astman syntyyn ja mitkä huonontavat tai parantavat potilaan elämänlaatua. ”Astman lääkehoito on jo aika hyvällä tasolla, mutta sairauteen voitaisiin vaikuttaa nykyistä enemmän myös lääkkeettömän omahoidon kautta”, Jaakkola huomauttaa.

Avuksi liikuntaa ja teknologiaa

Elämäntapatekijöiden tutkiminen on keskeisessä asemassa, jotta astmaatikoille voidaan laatia oireita hillitseviä ohjeita. Yksi tärkeä tekijä on liikunnan määrä.

Perinteisesti astmaatikkoja on kehotettu välttämään liikuntaa, jotta oireet pysyisivät kurissa. Tutkimuksissa onkin havaittu, että tautia sairastavilla on keskimäärin alentunut kunto terveisiin verrattuna.

Nyt kuitenkin katsotaan, että liikunnalla voi olla astmaa ennaltaehkäisevä vaikutus. Aerobisen liikunnan vaikutuksesta tauti saattaa pysyä paremmin tasapainossa ja astmalle tyypillisiä oireiden lisääntymisvaiheita voi esiintyä vähemmän.

Kylmässä liikkuminen on astmaatikoille haaste. ”Tutkimme sekä astmaatikoilla että terveillä, miten altistus kylmälle ja tuulelle kylmäkammiossa vaikuttaa hengitystie-elimiin. Pyrimme löytämään vastauksia siihen, miten astmaatikot voisivat liikkua paremmin myös talvisin.”

Tutkimusprojekteissa kehitetään myös yritysten kanssa teknologiaa, joka auttaa astmaatikkoja heidän jokapäiväisessä elämässään. Yhtenä tavoitteena on kehittää kannettava spirometri, joka lähettää puhelimen välityksellä suoraan terveydenhoitohenkilökunnalle tiedot keuhkojen hengityskapasiteetista.

”Tämä on tärkeä osa potilaiden omahoitoa”, Jaakkola kiteyttää. Spirometrimittausten avulla voidaan hoito säätää etänä oikealle tasolle. ”On tärkeää, että lääkkeiden määrää myös vähennetään, jos potilaan oireet sen sallivat”, Jaakkola muistuttaa.

Useita altistavia tekijöitä

Useimmat krooniset sairaudet esiintyvät vanhemmilla ihmisillä, mutta astma on tästä poikkeus. Se on yleisin lasten krooninen sairaus. Se voi puhjeta vauvasta vaariin eli missään vaiheessa ei voi sanoa olevansa turvassa. Siksi on tärkeää tutkia astman ennusteeseen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä jo nuorilla.

”Yleisyydestä huolimatta tiedämme yllättävän vähän astman syistä”, Jaakkola huomauttaa. Tänä päivänä tunnetaan jo useita astmalle altistavia tekijöitä. Niistä selkein on tupakansavu, mutta myös sisäilman homeet ja perinnöllinen alttius ovat merkittäviä riskitekijöitä.

Astman taustalla ei ole yhtä yksittäistä altistavaa geenimuutosta, vaan kyse on monen eri geenin vaikutuksesta. Lisäksi pelkkä perinnöllinen alttius ei riitä sairauden puhkeamiseen vaan tarvitaan myös ympäristötekijöitä. ”Geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tutkiminen on nyt hot topic”, Jaakkola valaisee.

Astma on myös yleinen työn aiheuttama sairaus. Nykyään tunnetaan noin 300 biologista tai kemiallista ammattiastman aiheuttajaa. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 600 uutta ammattiastmaa tai epäilyä.

Töiden siirtymisellä ulkoa toimistoihin on suuri vaikutus nykyihmisiin. Sisäilman laatu on hyvin tärkeässä asemassa. Toisaalta ulkoilmassa työskentelevät saattavat altistua hyvin alhaisille lämpötiloille, minkä merkitystä astmassa ei tarkoin tunneta. Vaikka astma ei yleensä parane kokonaan, niin ammattiastmojen kohdalla tauti voi hävitä, jos altistava tekijä eliminoidaan riittävän aikaisessa vaiheessa.

Teksti: Maarit Jokela                    

(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran Aktuumissa 3/2012.)