Kohortti 1966 – terveyden seurantaa kohdusta hautaan
Vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntyneiden henkilöiden terveyttä tutkitaan jälleen laajamittaisesti 15 vuoden tauon jälkeen. Kohortti 1966-tutkimuksen tavoitteena on löytää tekijöitä, joilla voidaan parantaa kansanterveyttä ja kohdentaa hoitomuotoja entistä paremmin.
Kohortti 1966-tutkimus kiinnostaa koko ajan isompaa tutkijajoukkoa, sillä 46 vuoden iässä tutkittavissa on alkanut näkyä sairauksien merkkejä. Nyt saatavia tutkimustuloksia on mahdollista verrata aikaisemmin kerättyihin tietoihin, jotta saadaan selville sairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen aikana selvitetään niin muistin, hampaiden, sydämen, verisuoniston, tuki- ja liikuntaelimistön kuin myös monen muun elimen toimintakykyä ja kuntoa. Kyselytutkimukset ovat tärkeässä osassa, mutta myös monenlaisia mittausarvoja ja biologisia näytteitä otetaan.
”Veri-, hius-, uloste- ja virtsanäytteitä tulee tästä tutkimuskierroksesta noin 250 000. Ennestään niitä oli jo saman verran, joten kyseessä tulee olemaan valtava biopankki”, tutkimuskoordinaattori Juha Auvinen sanoo. Uusina näytteinä kerätään muun muassa RNA:ta ja eläviä valkosoluja.
Tutkittavia ympäri Suomen
Yli 10 000 henkilöä, joiden äiti asui raskausaikana Oulun tai Lapin läänissä, saa kutsun seurantatutkimukseen. Tutkimustiedon keräys toteutetaan kahden vuoden aikana ja se työllistää hieman alle 30 henkilöä. Tämä joukko kiertää ympäri Suomea.
”Seurantatutkimus on suunniteltu niin, että tutkittavilla olisi korkeintaan sadan kilometrin matka tutkimuspaikalle”, Juha Auvinen sanoo.
Kenttätutkimusta suorittavan henkilöstön lisäksi on tarvittu suuri joukko ihmisiä suunnittelemaan käytännön toteutusta. Myös kerätyn tiedon varastointi ja analysointi vaativat paljon resursseja.
Säännöllistä terveyden seurantaa
46 vuoden ikään ehtineiden henkilöiden elämää on seurattu säännöllisin väliajoin. Siitä on syntynyt erittäin merkittävä tietovarasto. Se on tähän mennessä tuottanut jo yli 900 artikkelia kansainvälisissä referoiduissa tiedejulkaisuissa ja yli 50 väitöskirjaa.
Tutkimusaineistoa on hyödynnetty pääasiassa neljällä osa-alueella: sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, mielenterveyden häiriöihin, hengityselimiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä tutkimuksissa.
”Kohortin avulla pyrimme rakentamaan ennustamismalleja sairastumisriskin suhteen”, Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimuksen tieteellinen johtaja Marjo-Riitta Järvelin kertoo.
”Kohortti 1966-tutkimuksen voima on siinä, että siinä seurataan normaalipopulaatiota kohdusta hautaan. Lisäksi saadaan tietoa siitä, mitä on tapahtunut ennen sairauden puhkeamista”, Auvinen painottaa. Nämä ovat seurantatutkimuksen vahvuuksia.
Yleensä terveystietoa kerätään tietyt kriteerit täyttävästä ihmisjoukosta kuten diabeetikoilta tai määrätyn painoindeksin ylittäviltä henkilöiltä. Myös niin kutsuttuja poikkileikkaustutkimuksia tehdään ottamalla mukaan satunnainen otos ihmisiä.
”Niissä saadaan yksi leikkauspiste ihmisten terveystilasta, mutta niiden avulla pystytään huonosti ennustamaan ja ehkäisemään sairauksia”, Järvelin toteaa.
Lähtökohtana erilaiset elinolosuhteet
Kohortti 1966-tutkimuksen alkuunpanijana toimi lastenlääkäri, sittemmin kansanterveystieteen professori Paula Rantakallio. Hän halusi selvittää, miten sosiaalinen eriarvoisuus vaikuttaa sairastuvuuteen, sillä elinolosuhteet olivat 1960-luvulla Pohjois-Suomessa selvästi huonommat kuin etelässä.
”Lähtökohtana oli mallintaa, millaisten äitien lapsilla olisi suurempi riski vammautua tai sairastua ja voitaisiinko tätä ehkäistä”, Järvelin sanoo.
Tutkimusasetelman esikuvana toimi kaksi 1940- ja 50-luvuilla Englannissa kerättyä laajaa syntymäkohorttia. Pohjois-Suomen kohorttitutkimuksessa haluttiin kuitenkin kerätä raskaudenaikaisia tietoja tarkemmin talteen. Tämän seurauksena on voitu esimerkiksi selvittää, miten raskaudenaikaiset vauriot vaikuttavat mielenterveyshäiriöiden syntyyn.
Kohortti 1966-tutkimusaineisto koostui aluksi laajoista kyselytutkimus- ja mittaustuloksista. 1990-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa, jolloin tutkittavat olivat 31-vuotiaita, mukaan tuli biologisten näytteiden kerääminen. Ne ovat laajentaneet tutkimusta genetiikan puolelle.
”DNA-näytteistä olemme pystyneet selvittämään esimerkiksi, miten geneettinen vaihtelu vaikuttaa kasvuun”, Järvelin mainitsee. Yksi kansainvälisesti noteeratuimmista tuloksista on ollut lihavuuteen liittyvän FTO-geenin löytäminen kohortin DNA-aineistoa hyödyntämällä.
Ainutlaatuinen aineisto on herättänyt myös yritysten kiinnostuksen. Niille avautuu nyt ensimmäisen kerran mahdollisuus aineiston hyödyntämiseen tutkimus- ja kehittämistyön merkeissä.
Yritykset ovat voineet vaikuttaa tutkittavien asioiden sisältöön ja saavat näin käyttöönsä arvokasta tietoa esimerkiksi kehittämästään laitteesta. Edellytyksenä on, että tutkivat ovat antaneet tähän suostumuksensa.
Teksti: Maarit Jokela
Kohortti 1966 pähkinänkuoressa
- Syntymäkohortti, johon otettiin mukaan Oulun ja Lapin lääneissä asuvia, raskaana olevia naisia, joiden synnytysten laskettu aika oli vuodelle 1966. Tutkimukseen tuli mukaan noin 12 000 äitiä ja heidän lapsensa.
- Tarkoitus on seurata ko. henkilöitä koko heidän elämänkaarensa ajan 10–15 vuoden välein.
- Nyt on menossa laaja kliininen tutkimus ja näytteiden keräys, jotka toteutetaan vuosina 2012–2013 mm. Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamana.
- Tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia.
- Tutkimuksen vastuullinen toteuttaja on Oulun yliopiston terveystieteiden laitos.
