Monimuuttujatietoa ikääntyvien terveydestä

Iäkkäiden kotona selviytymistä tukevaa teknologiaa kehitetään kiivaasti. Yleensä mitataan ja seurataan yhtä asiaa kerrallaan. Oulun yliopiston SIMSALA-projektissa selvitetään, miten voidaan hyödyntää tietoa, joka kerätään ja lähetetään langattomasti monesta kotona olevasta laitteesta yhtä aikaa.

Eläkkeellä olevan Tapio Pihlajamaan aamu on parin kuukauden ajan alkanut säpäkästi. Ensin hän käy vaa’alla katsomassa aamupainon ja mittaa sen jälkeen verenpaineen ja verensokerin. Tiedot siirtyvät langattomasti Oulun yliopiston palvelimelle. Mittausten jälkeen hän siirtyy kannettavan tietokoneen ääreen kirjaamaan heräämisen jälkeisen mielialansa.

Tapio Pihlajamaa seuraa mielellään tietoa, jota hänen hyvinvoinnistaan on kerätty. ”Tässä kohtaa olen käymässä kirkossa. Tuossa kuuntelen saarnaa, kun aktiivisuusmittari ei ole kirjannut juuri mitään. Tuossa kohtaa laulan”, hän tulkitsee pylväskuviota. (Kuva: Martti Ahlsten)

Pihlajamaan vyöllä on koko päivän ajan matkapuhelin, jolla ei soiteta mihinkään. Siihen on asennettu kantajansa aktiivisuutta mittaavia antureita. Toinen laite vyöllä on kiihtyvyysmittari, jonka avulla voidaan tunnistaa kaatuminen. Myös nämä laitteet lähettävät tietoa langattomasti yliopiston palvelimelle. Ennen nukkumaanmenoa Pihlajamaa kirjaa vielä tietokoneellaan sen hetkisen mielialansa ja kiputilansa.

Pihlajamaiden koti Nivalassa on yksi Oulun yliopiston SIMSALA-projektin kolmesta testauspaikasta. SIMSALA on lyhenne sanoista “Multi-sensor integrated system for elderly health and safety monitoring”. Projektissa kehitetään ja testataan teknologiaa ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea ikääntyneiden omatoimista selviytymistä kotona.

Tutkimuskonsortiossa on mukana Oulun yliopisto, viisi teknologia-alan yritystä, kaksi hoiva-alan yritystä ja yksi kaupunki sekä yhteistyökumppanina Dongseon yliopisto Koreasta.

Tutkijoiden haaste: kaikki data yhdellä näytöllä. Nivalasta yliopiston laboratorioon tullutta tietoa jäsentelevät Young-Sil Lee (vas.), Mika Lindholm, Hannu Sorvoja, Erkki Vihriälä ja Heli Pihlajamaa. (Kuva: Esko Alasaarela)

Haasteena tietojen luotettavuus

Projektin vastuullinen johtaja, professori Risto Myllylä sanoo, että erilaisia mittalaitteita ja mittausmenetelmiä on olemassa jo runsaasti, mutta tieteellisesti todennettua näyttöä niiden vaikuttavuudesta on vähän. Sitä ollaan hakemassa nyt.

”Lisäksi tutkimme ja kehitämme monesta eri mittalaitteesta tulevan tiedon analysointia ja hallintaa. Mittalaitteita kehitetään yleensä laite ja mitattava muuttuja kerrallaan. Tällöin myös seurataan vain tietynlaista dataa, esimerkiksi verenpainetta.”

”Ikääntyvien kotona selviytymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää pystyä keräämään ja analysoimaan monenlaista tietoa samanaikaisesti. Haasteita ovat silloin mittalaitteiden tarkkuus, tiedon siirron luotettavuus ja tietoturva, suuren tietoaineiston yhtäaikainen kerääminen ja sen analysointi”, Myllylä selvittää.

Projektipäällikkö Hannu Sorvoja painottaa, että kotona selviytymistä tukevan teknologian kehittämiselle on suuri yhteiskunnallinen tilaus, kun väestö ikääntyy ja hoitohenkilökunnan määrä vähenee.

”Tällaisen teknologian kehittäminen kiinnostaa myös yrityksiä. Teknologiayrityksille se tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita ja palveluyrityksille mahdollisuuden tarjota koteihin palveluita, jotka täydentävät julkisia palveluita.”

Avuksi ennalta ehkäisyyn

Laitteiden lisäksi tarvitaan tiedon jalostamista. Kun Tapio Pihlajamaan kotoa kerätty tieto tulee yliopiston laboratorioon, sitä pystyvät analysoimaan vain tutkijat. Tulevaisuuden mittalaitteet kotona ovat kuitenkin yhteydessä omaisiin sekä kunnallisiin ja yksityisiin palveluihin. Silloin tiedon pitäisi olla niin sanotusti selkokielellä.

Nyt tiedon avulla voidaan seurata mitattavan tilaa reaaliaikaisesti. Tavoitteena on kuitenkin pystyä myös ennakoimaan.

”Tämä on toistaiseksi vain olettamusta, mutta voi olla, että tulevaisuudessa voidaan ennustaa esimerkiksi kohonnut kaatumisen riski ihmisen itse kirjaamien mielialamuutosten perusteella. Tai painon vähentyminen saattaa kieliä siitä, että on syntynyt nestevajausta, kun janon tunne on kadonnut. Monimuuttujista kootun tiedon avulla voitaisiin toimia ennalta ehkäisevästi, mutta tiedon pitäisi olla sellaisessa muodossa, että omaiset tai hoivahenkilöstö ymmärtävät sen helposti”, Hannu Sorvoja pohtii.

SIMSALAn koekäyttöön etsitään koko ajan uusia vapaaehtoisia. Myös mitattavien muuttujien määrää lisätään. Mukaan tulevat ainakin paikannus ja EKG. Liiketunnistimessa on mukana kiihtyvyysantureiden lisäksi myös gyroskooppi, jonka avulla voidaan mitata rotaatiota ja kulmanopeutta. Kun niiden avulla saatava tieto otetaan tuleviin analyyseihin mukaan, kaatuminen voidaan tunnistaa luotettavammin. Pelkkä kiihtyvyyden muutos kun saattaa syntyä siitäkin, että istahtaa nopeasti.

Kokeilija tarvitsee uskallusta

Tapio Pihlajamaa on tehnyt elämäntyönsä maatalousyrittäjänä. Työ oli sekä henkisesti että fyysisesti raskasta, mutta hän jäi eläkkeelle mielestään keskimääräisessä kunnossa. Aikuisiän diabetes todettiin pari vuotta sitten, ja se oli tärkeä syy sille, miksi hän päätti lähteä mukaan projektiin.

”Tämä kyllä vaatii sen, että hallitsee tietokoneen normaalin peruskäytön. Se voi olla nyt useille ylittämätön kynnys, mutta eläkeikään tulee koko ajan lisää niitä, jotka osaavat koneita käyttää. Ja kai tämä vaatii vähän uskallusta kokeilla jotakin aivan uutta. Hienoa on, että kaikkea kertynyttä tietoa voi itsekin katsoa omalta koneelta”, hän sanoo.