Tuhkasta ekologinen vaihtoehto suopohjan lannoitukseen

Tuhkalannoitus edistää koivun taimien kehitystä turvetuotannosta jäljelle jäävässä suopohjassa jopa tehokkaammin kuin kaupallinen lannoite. Lisäksi filosofian maisteri Noora Huotarin väitöstutkimuksessa havaittiin, että tuhkalannoitetuille alueille syntyi nopeasti laajoja sammalten kasvustoja, jotka peittivät ja sitoivat paljaan ja irtonaisen turvemaan pinnan.

Turvetuotannossa suon alkuperäinen kasvipeite häviää. Ilman toimenpiteitä suopohja voi pysyä kasvipeitteettömänä jopa vuosikymmenten ajan. Ympäristönhoidon kannalta on tärkeää, että alue otetaan uuteen käyttöön nopeasti tuotannon päätyttyä. Suomessa suosituin jälkikäyttömuoto on metsitys, jonka onnistumiseen tarvitaan lannoitteita.

Energiatuotannon sivutuotteena syntyy vuosittain noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa, joka sisältää runsaasti kasvuun tarvittavia mineraaliravinteita. Ravinteiden palauttaminen metsiin on sekä ekologisesti että taloudellisesti mielekäs vaihtoehto. Huotarin tutkimuksen tulokset tukevat puu- ja turvetuhkan käyttöä energiapuumetsiköiden alkuvaiheen lannoitteena turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla.

Noora Huotarin väitöskirja ”Recycling of wood- and peat-ash – a successful way to establish full plant cover and dense birch stand on a cut-away peatland” tarkastettiin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa 28.10.2011.