Lonkkamurtumia voidaan ennustaa laskennallisilla menetelmillä

Tavallisista röntgenkuvista on mahdollista ennustaa lonkkamurtuman riski arvioimalla tarkasti reisiluun kokeellista murtolujuutta.

MSc Jérôme Thevenot tutkii väitöskirjassaan laskennallisten elementtimenetelmien käyttöä lonkkamurtuman ennustamisessa ja kliinisen murtumariskin arvioinnissa. Käytetyillä menetelmillä onnistuttiin arvioimaan tarkasti syntyvän lonkkamurtuman tyyppiä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia yksilölliseen murtumariskiarvioinnin tarkentamiseen.

Reisiluun muodolla ja rakenteella on keskeinen merkitys murtumariskille. Lonkkamurtumista noin 90 prosenttia tapahtuu kaatumisen seurauksena ja etenkin ikääntyneellä väestöllä osteoporoosin vaikutus lisää riskejä. Osteoporoosiin liittyvässä tutkimuksessa murtumariskin arviointi on merkittävä haaste.

Jérôme Thevenot’n väitöskirja “Biomechanical Assessment of Hip Fracture. Development of Finite Element Models to Predict Fractures” tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 25.11.2011.