Myyristä tietoa ympäristön kemikaaleista
Metsämyyrä toimii hyvin dioksiineilla saastuneen maa-alueen osoittajana. Dioksiinin vaikutus alueen metsämyyriin näkyy erityisesti niiden hampaiden kehityksessä. Samalla alueella elävistä peltomyyristä mitatut dioksiinipitoisuudet ovat huomattavasti metsämyyrän pitoisuuksia alhaisemmat. Myyrälajien välillä on eroja aineenvaihdunnasta vastaavien entsyymien toiminnassa dioksiineille altistumisen jälkeen.
Filosofian maisteri Mari Murtomaa-Hautala tarkasteli väitöstutkimuksessaan kahden luonnonvaraisen pikkunisäkkään, metsämyyrän ja peltomyyrän käyttöä ympäristön kemikaalitason arvioinnissa. Työssä tutkittiin yhdisteiden kertymistä myyriin kahdessa ympäristössä: voimakkaasti dioksiineilla saastuneella maa-alueella ja kaukana ihmistoiminnasta sijaitsevassa erämaassa.
Väitöstutkimus antaa uutta tietoa dioksiinialtistuksen lisäksi myös vierasaineiden aineenvaihdunnasta ja sen säätelystä luonnonvaraisilla lajeilla. Luonnonvaraisten lajien tutkiminen antaa kokonaisuudessaan laajemman ja todenmukaisemman kuvan ympäristön kemikaalialtistuksesta kuin laboratorio-olosuhteet.
Mari Murtomaa-Hautalan väitöskirja Species-specific effects of dioxin exposure on xenobiotic metabolism and hard tissue in voles - Dioksiinialtistuksen lajispesifiset vaikutukset vierasaineenvaihduntaan ja kovakudoksiin myyrillä tarkastettiin Thule-instituutissa Arktisen lääketieteen keskuksessa 4.4.2012.
Väitöskirja verkossa
