Väitös: äidinkieli huumorilla vähemmän vastenmieliseksi

Huumorilla on tärkeä rooli yläkoulun äidinkielen opetuksessa. Tämä näkyy varsinkin harjoitustehtävissä. Niissä esiintyy sanaleikkejä, koomisia henkilöhahmoja ja absurdia kuvitusta.

Huumorista huolimatta peruskoulun äidinkielen opetus painottuu asiaviestintään. Kielellä leikitteleminen jääkin usein oikeakielisyyden varjoon ja puhtaasti asiaviestintään pohjautuva äidinkielenopetus koetaan tarkkojen sääntöjen noudattamisena.

Filosofian tohtori Markku Varis selvitti uudessa väitöstutkimuksessaan kielikäsityksen muodostumista yläkoulun äidinkielen oppikirjoissa. Kriittisen diskurssianalyysin keinoin Varis totesi, että huumorilla on tärkeä osa nuorten keskuudessa jopa vastenmielisenä pidetyn äidinkielen opetuksessa. Huumori on keino houkutella nuoria äidinkielen pariin.

Opetuksen päähuomio on median viestinässä eikä niinkään luovassa kirjoittamisessa. Oppikirjojen käyttäjinä ovat nuoret lukijat, jotka ovat monilta osin yhä lapsia ja joiltain osin jo aikuisia. Nuorelta odotetaan kuuliaisuutta ja kykyä omaksua asioita, jos ne ovat riittävin esimerkein ilmaistuja.

Markku Variksen väitöskirja KIELIKÄSITYS YLÄKOULUN OPPIKIRJOISSA tarkastettiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 24.11.2012.