Väitös: Ääntelyn ja syömisen taidot eivät riipu karkeamotoriikasta
Erittäin ennenaikaisina ja pienipainoisina, alle tuhatgrammaisina, syntyneet lapset saavuttavat ensisanaa edeltävät ääntelyn kehitysvaiheet keskimäärin samassa iässä kuin täysiaikaisina syntyneet lapset, mutta ensisana ilmaantui keskosilla noin kaksi kuukautta muita myöhemmin. Näin todetaan filosofian maisteri Helena Törölän väitöstutkimuksessa.
Keskoset jättivät useita sellaisia ääntelyn taitoja väliin, jotka täysiaikaisina syntyneet lapset oppivat. Kullekin ääntelyn tasolle siirtyessään keskoset vähensivät ensin ääntelyään täysiaikaisten lasten lisätessä sitä.
Syömisen oppiminen vaatii riittävää neurologista kypsyyttä, ja keskosen imeminen oli tutkimuksessa joko jäsentymätöntä tai poikkeavaa. Mutustelun taidot keskoset oppivat aiemmin kuin täysiaikaisina syntyneet lapset ja muut syömistaidot samassa iässä. Puolella keskosista esiintyi kuitenkin laadullisia syömisvaikeuksia. Syöminen oli hidasta ja sotkuista, ja lapset olivat tarkkoja ruuan koostumuksesta, mausta, lämpötilasta, lusikointinopeudesta ja ruoka-ajoista.
Keskosen motorinen kehitys oli täysiaikaisina syntyneiden lasten motorista kehitystä hitaampaa, ja he jättivät motoriikan taitoja väliin päinvastoin kuin täysiaikaisina syntyneet lapset.
On ajateltu, että ääntelyn ja syömisen taidot ovat riippuvaisia karkeamotoriikan taidoista. Tämän tutkimuksen mukaan niin ei kuitenkaan tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ollut, vaan sekä ääntelyn että syömisen taidot saattoivat ilmaantua oletettua aiemmin eli ne kehittyivät itsenäisesti.
Väitöstutkimus antaa paitsi uutta tietoa erittäin ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten kehityksestä myös aihetta miettiä kuntoutuskäytäntöjä uudelleen.
Filosofian maisteri Helena Törölän väitöskirja Erittäin ennenaikaisina syntyneiden lasten ääntelyn ja syömisen taidot. Seurantatutkimus syntymästä ensisanaan ja ensiaskeleeseen tarkastettiin Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 22.2.2013.
