Uusia yrityksiä luova innovaatiotoiminta unohtunut valtion budjetista
Oulun yliopiston 55. lukuvuoden avajaiset pidettiin maanantaina 9 syyskuuta. Rehtori Lauri Lajunen arvioi avajaispuheessaan Suomen hallituksen ensi vuodelle laatimaa budjettiesitystä ja siihen sisältyviä elvytystoimia heikon taloustilanteen korjaamiseksi.
"Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ollaan sisällyttämässä täsmäelvytyksenä määrärahoja homekoulujen korjaamiseen ja infrastruktuurien parantamiseen. Nämä ovat tärkeitä toimia, jotka valtion ja kuntien tulee joka tapauksessa hoitaa. Mutta missä ovat panostukset, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä? Elvytyspaketista on innovaatiotoiminta unohdettu kokonaan", hän sanoi.
Lajunen muistutti, että talouskasvun keskeisimmät tekijät ovat sijoitukset koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön, jotka vahvistavat osaamista ja tuottavat uusia innovaatioita. "Panostaminen innovaatiotoimintaan kannattaa, sillä se heijastuu yhteiskuntaan yritysten kasvuna ja tuottavuuden nousuna. Näin yhteiskunnan vauraus ja hyvinvointi lisääntyvät, kun työllisyys paranee ja alueiden elinvoimaisuus kasvaa."
Lajusen mukaan valtio toimii nyt kuten valtaosa yrityksistä, kun vaikeassa taloustilanteessa korostuu lyhyen tähtäimen tulos ja leikataan toiminnasta, jonka tulos näkyy vasta viiveellä. "Koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta on pitkäjänteistä ja tie perustutkimuksesta sovelluksiin ja kaupallisiin ratkaisuihin voi viedä 5-20 vuotta. Innovaatiojärjestelmää ei vaikeinakaan aikoina saa rapauttaa, sillä on tärkeää, että osaamisen tasoa kasvatetaan jatkuvasti ja hankitaan uutta tietoa ja toimintatapoja."
Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta on 2,5 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 8 prosenttia. "Suomen julkinen rahoitus jää kirkkaasti jälkeen kilpailijamaista. Suomessa uskotaan edelleen osaamispohjaiseen talouteen, mutta sen perusedellytyksiin ei panosteta samoin kuin kilpailijat. Tulo- ja menoarvioesitystä laadittaessa innovaatiojärjestelmän toimijoita käsitellään yksinomaan menoeränä eikä suinkaan sijoituksena tulevaisuuteen, vaikka ministerit suullisesti näin ehkä julistavat", Lajunen totesi.
Yliopistojen, myös Oulun yliopiston taloudelliset näkymät ensi vuodelle ovat valtion tekemien määrärahaleikkausten takia haasteelliset. Paniikkiratkaisuihin ei Lajusen mukaan kuitenkaan ole tarvetta. "Oulun yliopistossa on runsaasti hyvän kansainvälisen tason osaamista ja käynnissä oleva kehitys, kuten ilmastonmuutos ja pohjoisen luonnonvarat, tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Arktisen osaamisen ja ylipäänsä pohjoisuuteen liittyvä osaamisen merkitys korostuu. Oulun yliopiston tutkimuksen vahvuusalueet ja maantieteellinen sijainti tukevat sitä, että se voi ottaa nykyistä suuremman roolin Suomen pohjoisen ja arktisen politiikan toimijana."
