Taustaa

Astma on globaalisti yleisin lasten krooninen sairaus (WHO 2011), ja aikuisilla astman esiintyvyys vaihtelee 5 - 25 %. Allergioiden esiintyvyys vaihtelee 30 - 40 %. Astmasta aiheutuvat kokonaiskustannukset on arvioitu 17,7 miljardiksi euroksi vuositasolla Euroopassa. Vastaavasti huonosta astman hoitotasapainosta johtuvien tuottavuuden menetyksien on arvioitu olevan 9,8 miljardia euroa vuodessa (ERS, White Book, 2003). Useat tutkimukset ovat osoittaneet astman esiintyvyydessä olevan huomattavia eroja Euroopan eri osien välillä (Hugg 2008). Astman ja allergioiden syytekijöissä sekä ympäristöaltisteet, että yksilön genomi (geeni-ympäristö vuorovaikutukset, epigenetiikka) ovat merkittävässä asemassa.

Yhä useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmansaasteille altistuminen sikiökaudella, varhaislapsuudessa ja myöhemmällä iällä lisäävät astman kehittymisen riskiä. Siitepölylle ja muille aeroallergeeneille (mm. homeet, punkit) altistuminen todistettavasti lisää astmaatikkojen oireilua. Tutkimuskeskuksessamme tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi osoitti, että sisätilojen kosteus- ja homealtistus lisäävät astman riskiä keskimäärin 50 %, kun taas varhaislapsuudessa astmariski on jopa kaksinkertainen (Quansah 2012).

Siitepölyjen merkitystä astman syytekijänä on tutkittu vähän. On esitetty, että siitepölyt ja muut aeroallergeenit lisäävät astman ja allergioiden riskiä. Ilmastonmuutoksen on ennustettu muuttavan siitepölyjä tuottavien kasvien levinneisyysalueita, vaikuttavan siitepölykausien ajoittumiseen ja kestoon sekä siitepölyjen määrään (Beggs 2010, Shea 2008). Kokeelliset tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että ilmansaasteilla ja siitepölyillä saattaa olla yhteistoiminnallisia (synergistisiä) vaikutuksia astmaan ja allergiseen herkistymiseen (Motta 2006, Namork 2006, Just 2002, Wyler 2000). Ilmansaasteet voivat muuttaa kasviperäisten pienhiukkasten ominaisuuksia, lisätä niiden allergianaiheuttamiskykyä ja siten synnyttää entistä voimakkaampia tulehdusreaktioita hengitysteissä. Tähän liittyy lisääntynyt allergiaa aiheuttavien hiukkasten tunkeutuvuus limakalvoilla ja elimistön puolustusjärjestelmän herääminen (D’Amato 2011).

Ilmastonmuutoksen arvioidaan olevan 2000-luvun suurin globaali terveysuhka. Se vaikuttaa suorasti ja epäsuorasti kaikkiin maapallon asukkaisiin (Haines 2009, WHO 2009). Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti lämpötiloihin, sademääriin ja kasvillisuuden levinneisyyteen, ja näillä on keskeinen rooli sekä astman ja allergioiden esiintyvyydessä, että oireiden synnyssä (Beggs 2004, Cecchi 2010). Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät päästöjen ja maankäytön muutokset vaikuttavat ilmansaastepitoisuuksiin, esimerkiksi otsonipitoisuuksien on arvioitu lisääntyvän. Esimerkiksi pohjoisella pallonpuoliskolla muutosten on arvioutu olevan keskimääräistä voimakkaampia. Äärimmäisten sääolosuhteiden kuten lämpöaaltojen ja kylmäjaksojen, on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa. Äärilämpötilojen, ilmansaastepitoisuuksien lisääntymisen ja näiden yhteisvaikutusten on ennustettu olevan terveydelle vaarallisia (Klein 2012).

Lähteet:

  • Beggs PJ. Adaptation to Impacts of climate change on aeroallergens and allergic respiratory diseases. Int J Environ Res Public Health 2010;7:3006-2021.
  • Beggs PJ. Impacts of climate change on aeroallergens: past and future. Clin Exp Allergy 2004;34:1507-1513.
  • Cecchi L, D’Amato G, Ayres JG et al. Projections of the effects of climate change on allergic asthma: the contribution of aeroallergy. Allergy 2010;65:1073-1081.
  • D’Amato G, Rottem M, Dahl R. et al. Climate change, migration, and allergic respiratory diseases: an update for the allergist. WAO J 2011;121-125
  • European Respiratory Society (ERS).  The European Lung White Book: The First Comprehensive Survey on Respiratory Health in Europe.  Lausanne: European Respiratory Society (ERS); 2003
  • Haines A, McMichael AJ, Smith KR et al. Public health benefits of strategies to reduce greenhouse-gas emissions: overview and implications for policy makers. Lancet 2009;374:2104-14.
  • Hugg TT, Jaakkola MS, Ruotsalainen RO. et al. Comparison of allergic diseases, symptoms and respiratory infections between Finnish and Russian school children. Eur J Epidemiol 2008;23:123-133
  • Just J, Ségala C, Sahraoui F. et al. Short-term health effects of particulate and photochemical air pollution in asthmatic children. Eur Respir J 2002;20:899-906.
  • Klein T, Kukkonen J, Dahl A, Bossioli E, Baklanov A, Vik AF, Agnew P, Karatzas KD, Sofiev M. Interactions of physical, chemical, and biological weather calling for an integrated approach to assessment, forecasting, and communication of air quality. Ambio. 2012 Dec;41(8):851-64. doi: 10.1007/s13280-012-0288-z. Epub 2012 May 25.
  • Motta AC, Marliere M, Peltre G. et al. Traffic-related air pollutants induce the release of allergen-containing cytoplasmic granules from grass pollen. Int Arch Allergy Immunol 2006;139:294-298.
  • Namork E, Johansen BV, Løvik M. Detection of allergens adsorbed to ambient air particles collected in four European cities. Toxicol Lett 2006;165:71-78.
  • Quansah R, Jaakkola MS, Hugg TT, Heikkinen SAM, Jaakkola JJK. Residential Dampness and Molds and the Risk of Developing Asthma: A Systematic Review and Meta-Analysis. PLoS ONE 2012; 7(11): e47526. doi:10.1371/journal.pone.0047526.
  • Shea KM, Truckner RT, Weber RW, Peden DB. Climate change and allergic disease. J Allergy Clin Immunol 2008;122(3):443-453.
  • WHO 2009. Protecting health from climate change: connecting science, policy and people.
  • WHO 2011.  10 facts on asthma.
  • Wyler C, Braun-Fahrländer C, Künzli N. et al. Exposure to motor vehicle traffic and allergic sensitization. Epidemiology 2002;11(4):450-456.

Viimeksi päivitetty: 12.3.2014