Menneet näyttelyt

 

Eläinten talvi-näyttely

Yliopiston eläinmuseossa avattiin eläinten talveen sopeutumisesta kertova näyttely perjantaina 21.10.2011.

Talven yli selvitäkseen eläinten on sopeuduttava kylmän vuodenajan vaativiin olosuhteisiin. Kylmyys ja ravinnonhankinta ovat suurimmat ongelmat, ja niiden ratkaisemiseen eri eläinlajeilla on monenlaisia keinoja. Osa käyttää siipiään ja lentää etelän lämpöön, jotkut nukkuvat tai horrostavat talven yli. Osa eläimistä on aktiivisia läpi vuoden ja näiden eläinten on täytynyt sopeutua talvioloihin.

Eläinmuseon näyttelyssä on esillä muun muassa valkoisen talvipuvun saavat kärppä, kiiruna sekä riekkoja, joita ilves pyydystää. Julisteissa kerrotaan esimerkiksi erilaisista talvehtimiskeinoista ja ravinnonhankinnasta.

Näyttely on avoinna eläinmuseon aukioloaikoina ma-pe klo 8.00-15.45.

 

Eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Mammutin jäljillä (4.3.2010)

Mammutin jäljillä – jääkausiaiheinen näyttely avattiin torstaina 4.3.2010 Oulun yliopiston eläinmuseolla. Näyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mammutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luolakarhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kallot. Luolakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttämään komeaan ruskeakarhuun. Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja.

Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä.

Näyttelyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Näyttely on avoinna normaalin aukioloajan lisäksi (ma-pe klo 8-15.45) la 20.3. ja su 21.3. klo 11–15.

 

Ei pöllömpää (22.1.2009)

Kaikki Suomessa esiintyvät pöllölajit esitellään Oulun yliopiston eläinmuseossa torstaina 22.1.2009 avattavassa näyttelyssä. Pöllölajeja pesii Suomessa kymmenen ja satunnaisesti tavataan kahden lajin yksilöitä. Pöllölajit ovat nähtävissä näyttelyssä täytettyinä. Lisäksi perustietoja eri pöllölajeista kerrotaan näyttelyjulisteissa ja esillä on pöllöjen munia ja oksennuspalloja. Näyttelyssä voi myös kuunnella pöllöjen ääniä tai testata omaa äänien tuntemustaan.

Näyttelyn ovat suunnitelleet ja toteuttaneet näyttelykonservaattori Atte Lahtela ja tutkimusteknikko Tuula Pudas. Näyttelyn rakenteiden tekoon ovat osallistuneet myös Jaakko Tauriainen, Paavo Pyhälä ja Riku Tornberg. Julisteiden valokuvat ovat kuvanneet Jari Peltomäki ja Markku Hukkanen.

Pöllönäyttely on avoinna eläinmuseon aukioloaikoina ma-pe klo 8–15.45 ja su klo 11–15 vuoden 2009 loppuun asti.

 

Suurpetonäyttely 28.3.2008

Neljä Suomen suurpetoa: karhun, suden, ilveksen ja ahman, esittelevä näyttely avattiin perjantaina 28.3.2008. Näyttelyssä on nähtävissä suurpedot täytettyinä, niiden luurangot sekä turkkinäytteitä, jätöksiä ja jälkiä. Jokaisen suurpedon levinneisyydestä, ravinnosta ja lisääntymisestä tarjotaan perustietoa. Näyttelyn erikoisuus on täytetty istuva karhu, jonka syliin voi istahtaa. Näkemisen arvoiset eläimet on täyttänyt näyttelykonservaattori Atte Lahtela. Lisäksi esillä on karhututkimusta esitteleviä tieteellisiä julisteita.

Osa näyttelystä on suunnattu erityisesti lapsille. Turkkinäytteet ovat silitettäviä. Esillä on suurpetoaiheisia lasten- ja tietokirjoja sekä pehmonalleja. Osa nalleista on karannut museon pitkään dioraamaan lasten etsittäviksi.

 Suomen suurpedot -näyttely on avoinna vuoden 2008 loppuun saakka.

 

Trilobiitit Eläinmuseossa (20.10.2006)

Trilobiitit olivat monimuotoinen ryhmä muinaisissa merissä eläneitä niveljalkaisia, jotka olivat paleotsooisen maailmankauden embleemejä. Niitä esiintyi yli 300 miljoonan vuoden ajan, ja ne kuolivat sukupuuttoon 252 miljoonaa vuotta sitten. Evolutiivisesti mielenkiintoiseksi trilobiitit tekee aikaansa nähden monimutkainen ruumiinrakenne sekä niiden lajiston monimuotoisuus. Trilobiittilajeja käytetäänkin geologisissa kerrostumien ajoitusvälineinä eli ns. avainfossiileina. Niiden fossiileja on löydetty ympäri maailmaa. Suomesta trilobiitteja löytyy ainoastaan Ahvenanmaalta, jossa on säilynyt oikean ikäisiä geologisia kerrostumia. 

Eläinmuseolla on näytteillä lähes 70 trilobiittiä eri puolelta maailmaa ja eri aikakausilta. Näyttelyn ovat koonneet Jani Oravisjärvi ja Markus Suuronen.

 

Iin Krunnien luonnonsuojelualueen näyttely (26.4.2006)

Iin Krunnien luonnonsuojelualueesta kertova näyttely avattiin Oulun yliopiston eläinmuseossa keskiviikkona 26.4.2006.  Näyttely koostuu Krunneilla otetuista valokuvista ja täytetyistä eläimistä.

Avajaistilaisuuteen osallistuivat muun muassa Elja Herva, joka on ottanut suurimman osan näyttelyn valokuvista, sekä pitkäaikaisen Krunnien alueen vartijan ja Maakrunni-säätiön puheenjohtajan leski Heljä Reinilä.

Krunnit ovat Sarven saariston ohella Suomen puoleisen pohjoisen Perämeren huomattavin ulkosaaristo. Mantereen läheisimmät saaret sijaitsevat 11 kilometrin ja kauimmaiset 21 kilometrin etäisyydellä Iin rannikosta. Maakrunni-säätiö, joka hankki saaret omistukseensa, perustettiin Oulussa jo vuonna 1936. Käytännössä saarten linnusto ja kasvillisuus ovat olleet rauhoitettuina seuraavasta vuodesta lähtien. Maanmittaustoimien hitaus sodan aikaisessa ja sodan jälkeisessä asutustila-Suomessa aiheutti sen, että virallisesti saaret rauhoitettiin vasta vuonna 1956.

Krunnien saaret ovat olleet vilkkaan luonnontieteellisen tutkimuksen kohteina jo 1920-luvulta lähtien, jolloin alueen linnustoa tutki maineikas Suomen ornitologian "grand old man" Einari Merikallio. Kasvisto- ja eläimistöselvityksiä on tehty saarilla 1940-luvulta lähtien. Aktiivisia Krunnien linnuston tutkijoita ovat olleet mm. Einari Merikallio, Veikko Salkio, Erkki Reinilä, Risto A. Väisänen, Erkki Pulliainen, Eero Helle ja Pekka Helle. Useita kasvistoselvityksiä on tehnyt Terttu Vartiainen. Krunneilta löytyy myös arkeologeja kiinnostavia muinaisjäännöksiä.

Viimeksi päivitetty: 12.8.2013