Voiko geneettisellä vaihtelulla olla yhteys ilmastonmuutokseen?
Ilmastonmuutoksen pitkän ajan vaikutusten arvioinnin haasteellisuus liittyy ajan arvottamisen ongelmaan. Torjuntaan on tehtävä investointeja pikaisesti ja vaikutukset ilmenevät vasta kaukana tulevaisuudessa. Peruskysymys kiteytyy siihen, kuinka nykyinen sukupolvi arvottaa tulevien sukupolvien hyvinvointia. Ilmaston lämpenemisen torjunta voidaan nähdä myös vakuutuksena tulevien vahinkojen varalle. Vakuutuksia hankkiessamme paljastamme riskiasenteemme, mitä enemmän haluamme riskiä karttaa, sitä suurempaa vakuutusturvaa olemme valmiit hankkimaan.
Ydinvoimala – joustaako vai eikö jousta?
Yksi sitkeimmistä sähkömarkkinoihin liittyvistä harhaluuloista on, että ydinvoimalat ovat hyvin joustamattomia eli kykenemättömiä säätämään tuotantotehoaan nopeasti tai suuria määriä. Vaihtelevan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon lisääntyessä perinteisten voimalaitosten joustavuudesta on tullut ja tulee jatkossa yhä keskeisempi ominaisuus sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaloiden joustamattomuuteen vedoten saatetaan ydinvoiman ja uusiutuvan energian yhteiselo sähkömarkkinoilla tuomita lähtökohtaisesti mahdottomaksi – tai vähintäänkin ongelmalliseksi.
Sähkön kysynnän uudelleenmäärittely
Kaksikymmentä vuotta sitten tekstiviesti oli uutuus, matkapuhelimet täysin tekstipohjaisia ja WiFi:llä tehtiin ensimmäisiä kaupallisia kokeiluja. Haastattelin tuohon aikaan Nokian tutkijana ihmisiä heidän puhelimen, kameran ja kalenterin käytöstään. Useimmat haastateltavistani olivat ehdottomasti sitä mieltä, että puhelin on vain puheluja varten, kameralla otetaan valokuvia, sähköpostit luetaan tietokoneella, eikä paperikalenterista voisi luopua.
Intelligent Containers: A New Promise for Green Computing?
The energy-efficiency of computing has always been among hot topic for both research and industry. Beginning from 1992, the Energy Star logo became well-familiar to the general public, and among first results achieved by the program was the mass-scale incorporation of energy-saving sleep mode for computer monitors and a plethora of other consumer electronic devices.
Kulunut kesäkausi suosiollinen aurinkoenergialle
Viime kesä toukokuusta elokuuhun oli Suomen mittaushistorian lämpimin niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona määritettynä. Lämpimät säät merkitsivät myös keskimääräistä suurempia auringon säteilymääriä maanpinnalla. Globaalisäteily, eli auringon suoran ja hajasäteilyn summa, on aurinkosähkötuotannon kannalta tärkeä määräävä tekijä. Säteily toisaalta myös lämmittää paneeleita, mikä on aurinkosähkön hyötysuhteen osalta yleisesti ottaen huono asia.
Sähköautoistuminen vaatii taloudellista ohjausta ja latauspisteiden lisäämistä
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii merkittäviä toimenpiteitä kaikilla talouden sektoreilla. Energiamarkkinoilla ja liikenteessä siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteen sähköistymistä ja osittaista siirtymistä biopohjaisiin polttoaineisiin, mutta myös kokonaisvaltaista liikenteen ja liikkumisen muutosta.
Science communication – Just do it?
These days, researchers are expected to communicate their knowledge, the scientific process and results to the publics and to interact with stakeholders. Many researchers are adding communication, such as expert blogs and social media presence, to their routine activities. The digital platforms provide easy ways for highlighting the important topics. Yet there is more potential to be released.
Blockchain: Transient Hype or Solution to Energy Crisis?
Cryptocurrencies have made it to the top news due to the unprecedented rise of Bitcoin’s market capitalization. Amidst speculative hype, it is worth to remember that there is a real technology behind the scene, namely, the blockchain. The blockchain as a technological paradigm has diverse applications going far beyond volatile cryptocurrency markets, including smart grids and electricity markets in general.
Modernit säämallit – energiasään ennustamisen perusta
BCDC Energia -tutkimushankkeessa kehitetään menetelmiä aurinko- ja tuulienergian tuotannon ennustamiseen. Energiasään ennustamiseen tarvitaan ymmärrys käytössä olevista tuuli- ja aurinkovoimaloiden teknisistä ominaisuuksista sekä tarkka tieto niiden sijainnista. Tämä ei kuitenkaan riitä. Energiasään taustalle tarvitaan paikallisesti yksityiskohtaiset tiedot tulevasta säästä ja arvio sääennusteen mahdollisesta epävarmuudesta. Modernit sääennusteet perustuvat vahvasti numeerisiin säämalleihin, mutta mikä säämalli oikeastaan on?
Sähkön siirtohinnan tehomaksu ja joustava sähköjärjestelmä
Sähkön siirtohinnoittelun uudistaminen on ollut työn alla jo vuosia. Yleisesti sähkön siirtohinnoittelun tulisi kattaa siirtoverkon kustannukset ja olla asiakkaiden suhteen kustannusvastaavaa, tasapuolista ja mahdollisimman selkeää. Samalla hinnoittelu ei saa vääristää kuluttajien ja tuottajien valintoja energiamarkkinoilla.