Tukilämmitysjärjestelmillä potentiaalia päästöjen ja kustannusten vähentäjinä

Tukilämmitysjärjestelmien liittäminen pääjärjestelmän rinnalle tai tueksi on yksi lämmityksen tehostamistavoista. Useita lämmitystapoja yhdistelevien hybridiratkaisujen lisääntyminen on kuitenkin – perinteistä puutakkaa ja leivinuunia lukuun ottamatta – ollut kiistattomista hyödyistään huolimatta hidasta. BCDC Energia -hankkeessa tekemämme tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miksi tukilämmityshankintoja ei aina tehdä, ja auttaa löytämään keinoja vaikuttaa järjestelmähankintojen yleistymiseen.

Tilojen ja käyttöveden lämmityksen osuus on yli 80 prosenttia asumisen energiankulutuksesta Suomessa. Yhdessä liikkumisen ja ruokailun kanssa lämmitys on asia, jossa yksittäisellä kuluttajalla on mahdollisuus tehdä merkittäviä energiaa säästäviä ja päästöjä pienentäviä valintoja. Tehokas ja toimiva lämmitys tuo käyttökustannussäästöjä kotitaloudelle. Myös kansantalous voi hyötyä tuontienergian tarpeen pienentyessä.

Selvitämme osana BCDC Energia -hankkeen tutkimusta omakotitalorakentajien tukilämmitysjärjestelmävalintoja. Analyysimme pohjautuu 432 omakotitalorakentajan vuosina 2012–2014 tekemiin lämmitysvalintoihin.

Erityisen huomiomme kohteena on neljä tukijärjestelmätyyppiä, joista ilmalämpöpumppu on 44:ssä, aurinkokeräin 20:ssa, vesitakka 14:ssä ja aurinkopaneeli neljässä kodissa. Tarkastelun ulkopuolelle olemme rajanneet muut takkaratkaisut ja leivinuunit, joista ainakin jompikumpi löytyy lähes 90 prosentilta aineistomme kotitalouksista.

Miksi kotitaloudet hankkivat tai jättävät hankkimatta järjestelmän?

Aineistomme perusteella taloudellisten hyötyjen vaikutus on hankintapäätöstä tehtäessä kiistaton. Suurempi säästöpotentiaali ja näin ollen lyhyempi takaisinmaksuaika lisäävät investointihalukkuutta. Esimerkiksi ilmalämpöpumppu hankitaan sähkölämmitysjärjestelmän tueksi erityisesti juuri käyttökustannussäästöjen vuoksi. Toisaalta tukilämmitysjärjestelmien investointikustannukset ovat osalle myös hankinnan este.

Talon sijaintiin liittyvät asiat näyttävät vaikuttavan niin ikään hankintapäätöstä tehtäessä. Lisäksi kotitalouskohtaisilla tekijöillä, kuten nuoremmalla iällä, on jonkin verran merkitystä. Ympäristötietoisuus lisää hankinnan todennäköisyyttä, mutta ei yksistään riitä selittämään ostopäätöstä. Järjestelmäkohtaisissa vaatimuksissa on myös eroja.

Päälämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa jo itsessään tukilämmityshankintoihin. Maalämpöpumpun hankkinut kotitalous investoi huomattavasti harvemmin ei-puupohjaisiin tukilämmitysjärjestelmiin. Osa kotitalouksista on myös sitä mieltä, että maalämpöpumppu yksistään on riittävä. Muun muassa Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) DESY-hankkeen tulokset kertovat kuitenkin, että maalämpöpumppu voisi hyötyä etenkin aurinkoenergiajärjestelmien hankinnasta.

Tietämys lisää positiivista suhtautumista

Kotitaloudet suhtautuvat pääosin myönteisesti useita lämmitysmuotoja hyödyntäviin hybridiratkaisuihin. Erityisen positiivisesti suhtaudutaan aurinkokeräimiin ja -paneeleihin. Järjestelmään liittyvän tietämyksen kasvaessa suhtautuminen muuttuu entistä positiivisemmaksi. Ostamisen harkinnassakin on eroja: osa kotitalouksista vaatii enemmän todisteita hyödyistä ja toimivuudesta ennen kuin edes harkitsevat järjestelmää.

Kotitaloudet saavat lämmitysjärjestelmätietoa useiden eri lähteiden kautta. Tietoa hankitaan sähköisistä kanavista, mutta vuorovaikutus tuttavien kanssa on myös yleistä. Uuden omakotitalon rakentamista suunnittelevat käyttävät aikaa keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa, messuihin ja alan aineiston läpikäyntiin. Eri kanavien yhteys tukilämmityshankintapäätökseen vaihtelee. Eritoten henkilökohtaiset kohtaamiset selittävät ostopäätöksiä.

Niin lämmitysjärjestelmät kuin asuintalotkin poikkeavat toisistaan. Järjestelmää hankittaessa tulee ottaa huomioon asuinalueen mahdolliset – kylläkin jo laajalti helpottuneet – lupatarpeet, vaikutukset naapurustoon ja paikallinen tuotantopotentiaali.

Kotitalouksille on tärkeää tehdä tehokkaita, yhteensopivia ja taloudellisia päätöksiä. Yleisesti puolueettomalle ja kansantajuiselle informaatiolle on suuri tarve.

Kuva: iStock

Kirjoittajat: Jouni Räihä ja Enni Ruokamo, BCDC Markkinat -tiimi

Jouni Räihä on tutkimusassistentti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.
jouni.raiha(a)oulu.fi



 

Enni Ruokamo on tutkija, tutkijatohtori Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Suomen ympäristökeskuksessa.
enni.ruokamo(a)oulu.fi

Blogiartikkeli on julkaistu 26.8.2019 BCDC Energia -tutkimushankkeen verkkosivuilla.