BCDC Energia

Energiatiedon lukutaidon 5 A:ta: Harppauksilla myönteisiin energia-arjen muutoksiin

Vaikka Euroopan komission ilmastotyöstään palkitseman Iin kunnan asukkaat ovat valveutuneita energia-asioissa, on yllättävää, ettei heidän ja muiden suomalaisten energiatiedon lukutaidossa ilmene huomattavia eroja. Lukutaidon yhteneväisyyksiä ja pienempiäkin eroja on kuitenkin silmiä avaavaa tarkastella arjen informaatioympäristön näkökulmasta.  

Jäätäminen heikensi tuulivoiman tuotantoa

Joustojen merkitys sähköjärjestelmässä kasvaa vaihtelevan tuulivoiman tuotannon määrän lisääntyessä. Tuulivoiman tuotannon ennustamiseen liittyy epävarmuutta, jota sanelee yksi pohjoisten olosuhteiden ilmiö, jäätäminen. Yhdistimme BCDC:n ilma- ja taloustiedettä ja otimme selvää, selittääkö jäätäminen virhettä tuulivoiman tuotantoennusteessa, ja voidaanko ennustetta parantaa jäätämistietoja hyödyntämällä. Case-esimerkiksi nousi luontevasti Fingrid Oyj:n tammikuun 10.

BCDC-väitös: Kotitaloudet osana energiajärjestelmän ilmastoystävällisiä ratkaisuja

BCDC Energia -tutkimushanke toivottaa kaikki tervetulleiksi Enni Ruokamon väitöstilaisuuteen Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen Arina-saliin (TA105) perjantaina 22.3.2019 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja kustoksena professori Rauli Svento Oulun yliopistosta.

Voiko geneettisellä vaihtelulla olla yhteys ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen pitkän ajan vaikutusten arvioinnin haasteellisuus liittyy ajan arvottamisen ongelmaan. Torjuntaan on tehtävä investointeja pikaisesti ja vaikutukset ilmenevät vasta kaukana tulevaisuudessa. Peruskysymys kiteytyy siihen, kuinka nykyinen sukupolvi arvottaa tulevien sukupolvien hyvinvointia. Ilmaston lämpenemisen torjunta voidaan nähdä myös vakuutuksena tulevien vahinkojen varalle. Vakuutuksia hankkiessamme paljastamme riskiasenteemme, mitä enemmän haluamme riskiä karttaa, sitä suurempaa vakuutusturvaa olemme valmiit hankkimaan.

Ydinvoimala – joustaako vai eikö jousta?

Yksi sitkeimmistä sähkömarkkinoihin liittyvistä harhaluuloista on, että ydinvoimalat ovat hyvin joustamattomia eli kykenemättömiä säätämään tuotantotehoaan nopeasti tai suuria määriä. Vaihtelevan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon lisääntyessä perinteisten voimalaitosten joustavuudesta on tullut ja tulee jatkossa yhä keskeisempi ominaisuus sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaloiden joustamattomuuteen vedoten saatetaan ydinvoiman ja uusiutuvan energian yhteiselo sähkömarkkinoilla tuomita lähtökohtaisesti mahdottomaksi – tai vähintäänkin ongelmalliseksi.

Sähkön kysynnän uudelleenmäärittely

Kaksikymmentä vuotta sitten tekstiviesti oli uutuus, matkapuhelimet täysin tekstipohjaisia ja WiFi:llä tehtiin ensimmäisiä kaupallisia kokeiluja. Haastattelin tuohon aikaan Nokian tutkijana ihmisiä heidän puhelimen, kameran ja kalenterin käytöstään. Useimmat haastateltavistani olivat ehdottomasti sitä mieltä, että puhelin on vain puheluja varten, kameralla otetaan valokuvia, sähköpostit luetaan tietokoneella, eikä paperikalenterista voisi luopua.

Kulunut kesäkausi suosiollinen aurinkoenergialle

Viime kesä toukokuusta elokuuhun oli Suomen mittaushistorian lämpimin niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona määritettynä. Lämpimät säät merkitsivät myös keskimääräistä suurempia auringon säteilymääriä maanpinnalla. Globaalisäteily, eli auringon suoran ja hajasäteilyn summa, on aurinkosähkötuotannon kannalta tärkeä määräävä tekijä. Säteily toisaalta myös lämmittää paneeleita, mikä on aurinkosähkön hyötysuhteen osalta yleisesti ottaen huono asia.

Sähköautoistuminen vaatii taloudellista ohjausta ja latauspisteiden lisäämistä

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii merkittäviä toimenpiteitä kaikilla talouden sektoreilla. Energiamarkkinoilla ja liikenteessä siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteen sähköistymistä ja osittaista siirtymistä biopohjaisiin polttoaineisiin, mutta myös kokonaisvaltaista liikenteen ja liikkumisen muutosta.

Modernit säämallit – energiasään ennustamisen perusta 

BCDC Energia -tutkimushankkeessa kehitetään menetelmiä aurinko- ja tuulienergian tuotannon ennustamiseen. Energiasään ennustamiseen tarvitaan ymmärrys käytössä olevista tuuli- ja aurinkovoimaloiden teknisistä ominaisuuksista sekä tarkka tieto niiden sijainnista. Tämä ei kuitenkaan riitä. Energiasään taustalle tarvitaan paikallisesti yksityiskohtaiset tiedot tulevasta säästä ja arvio sääennusteen mahdollisesta epävarmuudesta. Modernit sääennusteet perustuvat vahvasti numeerisiin säämalleihin, mutta mikä säämalli oikeastaan on?

Asenne ja tutkimusetiikka kunnossa – Kohti aineistojen avaamista

Tutkimuksen tekeminen Suomessa on muuttumassa merkittävästi. Monet yhteiskunnan keskeisistä kysymyksistä, kuten ilmastonmuutos ja digitalisoituminen, ovat monimutkaisia ilmiöitä, joita on tarkasteltava monitieteisissä tutkimusyhteisöissä. Uudet teknologiat antavat tähän uudenlaisia mahdollisuuksia ja toisaalta myös haastavat tutkijoita muuttamaan työtapojaan. Samoin tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja avoimuuden korostaminen muuttavat tutkimuksen tekemisen käytäntöjä.