BCDC Energia

Emerituksen kahvikuppi

Jäin elokuun alusta eläkkeelle ja siirryin emeritukseksi. Takanani on 43 vuotta yliopistoyhteisössä akateemisen puurtamisen parissa. Opetuksen ja tutkimuksen ydin ei ole noina vuosina muuttunut miksikään. Tutkijoiden tehtävänä on aina ollut ja tulee aina olemaan uuden tiedon löytäminen ja sen välittäminen uusille sukupolville. Sen sijaan radikaalisti ovat muuttuneet sekä työn tekemisen tavat että toteutukset.

Kotitalouksien sähköjärjestelmän kehittymisen pieni historia – ja hieman tulevaa

Tarkastelen tässä blogipostauksessani energiajärjestelmän kehittymistä kohti sähkön hallitsevuutta sekä sähköjärjestelmän kehityksen tulevaisuutta kotitalouksien näkökulmasta. Blogiteksti värittynee osittain tietoliikennealan asiantuntijuuttani vasten. Menneisyyden hajautettu energiajärjestelmä Tarve pysyville asumuksille syntyi, kun ihmiset siirtyivät metsästys-keräilykulttuurista maanviljelyyn ja asettuivat aloilleen. Kotitalouksien täytyi pystyä sekä lämmittämään, valaisemaan että valmistamaan ruokaa.

Sähkötaloudesta ratkaisu päästöjen hillintään

Kaksi viimeisintä IPCC:n raporttia nostavat esiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen suuret haasteet. Kasvihuonekaasupäästöjä on saatava alas hyvin nopeasti. Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton. Avainasemassa ovat energiasektori ja sen murros. Energiantuotannosta on pikaisesti tehtävä sekä fossiilivapaa että hiilineutraali. Päästötöntä energiaa – erityisesti aurinko- ja tuulivoimaa – on saatavilla maailmanlaajuisesti runsaasti.

Tukilämmitysjärjestelmillä potentiaalia päästöjen ja kustannusten vähentäjinä

Tukilämmitysjärjestelmien liittäminen pääjärjestelmän rinnalle tai tueksi on yksi lämmityksen tehostamistavoista. Useita lämmitystapoja yhdistelevien hybridiratkaisujen lisääntyminen on kuitenkin – perinteistä puutakkaa ja leivinuunia lukuun ottamatta – ollut kiistattomista hyödyistään huolimatta hidasta. BCDC Energia -hankkeessa tekemämme tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miksi tukilämmityshankintoja ei aina tehdä, ja auttaa löytämään keinoja vaikuttaa järjestelmähankintojen yleistymiseen.

Energiatiedon lukutaidon 5 A:ta: Harppauksilla myönteisiin energia-arjen muutoksiin

Vaikka Euroopan komission ilmastotyöstään palkitseman Iin kunnan asukkaat ovat valveutuneita energia-asioissa, on yllättävää, ettei heidän ja muiden suomalaisten energiatiedon lukutaidossa ilmene huomattavia eroja. Lukutaidon yhteneväisyyksiä ja pienempiäkin eroja on kuitenkin silmiä avaavaa tarkastella arjen informaatioympäristön näkökulmasta.  

Jäätäminen heikensi tuulivoiman tuotantoa

Joustojen merkitys sähköjärjestelmässä kasvaa vaihtelevan tuulivoiman tuotannon määrän lisääntyessä. Tuulivoiman tuotannon ennustamiseen liittyy epävarmuutta, jota sanelee yksi pohjoisten olosuhteiden ilmiö, jäätäminen. Yhdistimme BCDC:n ilma- ja taloustiedettä ja otimme selvää, selittääkö jäätäminen virhettä tuulivoiman tuotantoennusteessa, ja voidaanko ennustetta parantaa jäätämistietoja hyödyntämällä. Case-esimerkiksi nousi luontevasti Fingrid Oyj:n tammikuun 10.

BCDC-väitös: Kotitaloudet osana energiajärjestelmän ilmastoystävällisiä ratkaisuja

BCDC Energia -tutkimushanke toivottaa kaikki tervetulleiksi Enni Ruokamon väitöstilaisuuteen Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen Arina-saliin (TA105) perjantaina 22.3.2019 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja kustoksena professori Rauli Svento Oulun yliopistosta.

Voiko geneettisellä vaihtelulla olla yhteys ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen pitkän ajan vaikutusten arvioinnin haasteellisuus liittyy ajan arvottamisen ongelmaan. Torjuntaan on tehtävä investointeja pikaisesti ja vaikutukset ilmenevät vasta kaukana tulevaisuudessa. Peruskysymys kiteytyy siihen, kuinka nykyinen sukupolvi arvottaa tulevien sukupolvien hyvinvointia. Ilmaston lämpenemisen torjunta voidaan nähdä myös vakuutuksena tulevien vahinkojen varalle. Vakuutuksia hankkiessamme paljastamme riskiasenteemme, mitä enemmän haluamme riskiä karttaa, sitä suurempaa vakuutusturvaa olemme valmiit hankkimaan.

Ydinvoimala – joustaako vai eikö jousta?

Yksi sitkeimmistä sähkömarkkinoihin liittyvistä harhaluuloista on, että ydinvoimalat ovat hyvin joustamattomia eli kykenemättömiä säätämään tuotantotehoaan nopeasti tai suuria määriä. Vaihtelevan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon lisääntyessä perinteisten voimalaitosten joustavuudesta on tullut ja tulee jatkossa yhä keskeisempi ominaisuus sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaloiden joustamattomuuteen vedoten saatetaan ydinvoiman ja uusiutuvan energian yhteiselo sähkömarkkinoilla tuomita lähtökohtaisesti mahdottomaksi – tai vähintäänkin ongelmalliseksi.

Sähkön kysynnän uudelleenmäärittely

Kaksikymmentä vuotta sitten tekstiviesti oli uutuus, matkapuhelimet täysin tekstipohjaisia ja WiFi:llä tehtiin ensimmäisiä kaupallisia kokeiluja. Haastattelin tuohon aikaan Nokian tutkijana ihmisiä heidän puhelimen, kameran ja kalenterin käytöstään. Useimmat haastateltavistani olivat ehdottomasti sitä mieltä, että puhelin on vain puheluja varten, kameralla otetaan valokuvia, sähköpostit luetaan tietokoneella, eikä paperikalenterista voisi luopua.