digitalisaatio

Itsemittaa arkesi numeroiksi

Itsemittauksella tarkoitetaan erilaisia tapoja kerätä tietoa omasta toiminnasta ja ajatuksista. Sen voi tehdä myös ilman digitaalisia välineitä, mutta nykyään siihen on myös paljon digitaalisia kuluttajatuotteita. Tilastokeskuksen vuonna 2018 julkistaman tiedon mukaan lähes 40% suomalaisista on joskus käyttänyt sovellusta mittaamaan liikuntasuorituksiaan. Itsemittauksen ydin on varsin yksinkertainen: kun käännämme katseemme itseemme antamalla mittarin muuttaa arkemme numeroiksi, monet tiedostamattomat tavat ja rutiinit tulevat näkyviksi.

6G ei ole tulevaisuuden öljy vaan vesi

Kiitos langattomien teknologioiden digitaalisuus on nykyään läsnä kaikkialla. Kännykät, tabletit, tietokoneet ja mitä erilaisemman päätelaitteet ja sensorit ovat meillä ihmisillä ja yhä enenevissä määrin myös koneilla käytössä ja kytkettyinä sovelluksiin, palveluihin, tietovarantoihin ja alustoihin. 

Koronakriisi vauhdittaa digitalisaatiota ja monipuolistaa tutkimusta yliopistossa

Kuukausi sitten koronavirusepidemia muutti yliopistojen arkea hyvin nopeasti. Lähes yhtäkkiä siirryttiin etäopintoihin ja etätöihin. Tapahtumia jouduttiin siirtämään ja vierailuja perumaan, mutta nopeasti käynnistyivät myös korvaavat virtuaalitapahtumat. Olen vilpittömän ylpeä siitä, kuinka hyvin Oulun yliopistossa on pystytty sopeutumaan tilanteeseen.  Teknisiä vaikeuksia on ollut kohtuullisen vähän, liki 90 prosenttia opetuksesta pystytään tällä hetkellä pyörittämään, ja muun opetuksen osaltakin ratkaisuja selvitellään.

Lohkoketjusta luottamuspääomaa

Lohkoketju on reilun kymmenen vuoden ikäinen teknologia, joka esiteltiin alkujaan virtuaalivaluutta Bitcoinia varten. Se on pysynyt melko pitkään otsikoissa, joskaan eivät kaikki siitä vieläkään tiedä, vaikka sen on ennakoitu mullistavan markkinoita kuten PC, kännykät ja varsinkin internet konsanaan. Samalla tavalla saattoi toki 1990-luvulla mennä monilta ohi korvien puhe informaation valtatiestä, joka sitten realisoitui kuluvan vuosituhannen alkuvuosina netin ja somen myötä.

Menneisyyden todellisuus lisääntyy tulevaisuudessa

Joulu meni jo aikapäiviä sitten, mutta en saa mielestäni piparkakkumuotteja. Mielenkiintoista niissä on se, että vaikka muotoja on monenlaisia, makuun ne eivät vaikuta. Possun-, ukon-, akan- ja sydämenmuotoinen piparkakku maistuu ihan samalta.

Mitä jos olemmekin matkalla kohti digitaalista dystopiaa?

Vähän varttuneemmat muistavat ajan, jolloin kirjojen saatavuus tarkistettiin käymällä kirjastossa, tapaamisajat sovittiin etukäteen puhelimella ja televisio-ohjelmia katsottiin televisiosta. Nykyisin kaikki asiat hoituvat yhtä hyvin älykännykällä tai tietokoneella missä vaan. Muutos on tapahtunut vain vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa. Informaation digitaalinen tallentaminen ja siihen liittyvät teknologiset ratkaisut ovat olleet nerokkaita ja mahdollistaneet kokonaan toisenlaisen elämäntavan.

Tekoäly, automaatio ja robotisaatio ratkaisevia

Tekoälyn, automaation ja robotisaation odotetaan mullistavan yhteiskuntaa monella tavalla. Vaikutukset tulevat näkymään jokapäiväisessä elämässä ja työnteon sisällössä. Kehityksellä on suuri vaikutus tarjolla olevan työn määrään, laatuun ja tuottavuuteen. Lyhyellä aikavälillä työpaikkojen määrän vähentyminen ja tarvittavan osaamisen rakenteellinen muutos ovat visaisia ongelmia, pidemmällä aikavälillä jopa suuria mahdollisuuksia. 

Markkinointiviestintä voi onnistua – muutenkin kuin sattumalta

Opiskelin ensimmäisiä markkinoinnin kurssejani 1980-luvun puolivälissä Turussa. Luennoilta jäi mieleen muun muassa viestinnän yleinen malli, jossa viesti siirtyy lähettäjältä vastaanottajalle jonkin viestikanavan välityksellä, ja kaikkiin näihin viestinnän osatekijöihin sisältyy mahdollisia virhelähteitä. Jonkinlaisena kuriositeettina mainittiin Wiion laki, jonka mukaan viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Kaikki ei diggaa digistä - mutta sen tuottamasta arvosta kylläkin

Digitalisaatio on viime ajat hallinnut keskustelua niin talouden kasvun, tieteellisen tutkimuksen kuin ihmisten tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Yhteiskunnan digitalisoituminen eli toisin sanoen eri toimintojen sähköistyminen muuttaa lähestulkoon kaikkia toimialoja ja niihin liittyviä palveluja.  Jatkuvan hypetyksen vastapainona on kuitenkin myös iso joukko ihmisiä, joille jo pelkkä sana ”digitalisaatio” aiheuttaa närästystä ja välitöntä vastarintaa.

Kirjoituksia oppimisen digitalisaatiosta ja liepeiltä

Digitalisaatioon on ladattu paljon lupauksia, ja mielikuvat siitä vaihtelevat paljon. Termi joko kumisee tyhjyyttään tai on niin runsas, ettei siitä tunnu saavan otetta. Mitä se oikeasti on ja mihin se johtaa, riippuu meistä kaikista.