historianfilosofia

19.03.2019 blog

Tieteen sijaan tulisi puhua tieteistä

Yhteiskunnallisessa ja tiedepoliittisessa kielenkäytössä puhutaan usein tieteestä. Mutta onko tiedettä oikeastaan olemassa? Vastauksen löytäminen on paljon vaikeampaa kuin äkkiseltään saattaa vaikuttaa.
19.02.2019 blog

Menneisyyden todellisuus lisääntyy tulevaisuudessa

Joulu meni jo aikapäiviä sitten, mutta en saa mielestäni piparkakkumuotteja. Mielenkiintoista niissä on se, että vaikka muotoja on monenlaisia, makuun ne eivät vaikuta. Possun-, ukon-, akan- ja sydämenmuotoinen piparkakku maistuu ihan samalta.
04.09.2018 blog

Leijona ja lippu hiphop-festareilla

Mennyt kesä oli minulle kiireinen festarikesä. Kävin peräti kahdella musiikkifestivaalilla. Toinen oli Bättre Folk Hailuodossa ja toinen Blockfest Tampereella. Edellisestä kerrasta olikin kulunut jo aikaa. Se oli Posion juhannusjuhlat joskus 1980-luvulla, ja olin siellä sallalaisten kavereideni kanssa.
07.08.2018 blog

Hengitämme filosofiaa

Minulle tarjoutui viime syksynä tilaisuus vetää Tieteen päivien keskustelua Oulussa. Filosofiset käsitteet pompahtelivat esiin aika ajoin: tiede, tieto, totuus, todellisuus, oikeutus, objektiivisuus, subjektiivisuus ja fakta muiden muassa. Filosofia koetaan toisinaan abstraktiksi ja etäiseksi. Sen ajatellaan ehkä olevan jotain sellaista, joihin vain vanhoilla parroilla on aikaa ja varaa; tai ylellisyyttä ihanneyhteiskunnassa, jossa kalastellaan ja maalaillaan tauluja ajan ratoksi koneiden tehdessä työt. Tämä on kuitenkin harhakäsitys.
12.06.2018 blog

Mitä mieltä on tieteidenvälisyydessä

Tieteidenvälisyys on muodikasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Aikamme himoituinta ERC-tutkimusrahoitusta (European Research Council) on turha odottaa, jos ei kykene osoittamaan projektin tieteidenvälistä potentiaalia. Oulun yliopistossa tieteidenvälisyyttä haetaan mm. monitieteisten fokusinstituuttien avulla, joissa ovat edustettuina useimmat yliopiston tutkimusalat. Toivottavaa on lisäksi, että yhteistyö ei jäisi vaikkapa eri teknisten alojen tai ihmistieteiden sisäiseksi, vaan se olisi nämäkin raja-aidat ylittävää.
15.05.2018 blog

Mitä jos olemmekin matkalla kohti digitaalista dystopiaa?

Vähän varttuneemmat muistavat ajan, jolloin kirjojen saatavuus tarkistettiin käymällä kirjastossa, tapaamisajat sovittiin etukäteen puhelimella ja televisio-ohjelmia katsottiin televisiosta. Nykyisin kaikki asiat hoituvat yhtä hyvin älykännykällä tai tietokoneella missä vaan. Muutos on tapahtunut vain vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa. Informaation digitaalinen tallentaminen ja siihen liittyvät teknologiset ratkaisut ovat olleet nerokkaita ja mahdollistaneet kokonaan toisenlaisen elämäntavan.
17.04.2018 blog

Jotkut ovat kotoisin mistä vaan?

Usein kuulee valitettavan sitä, että valta on siirtynyt poliitikoilta talouden eliitille ja että taloudelliset tavoitteet määrittävät politiikan sisällön. Viime vuodet antavat kuitenkin aihetta ajatella, että politiikka on ainakin osittain ottanut niskavoiton taloudesta. Eri asia on, onko omaksuttu suunta toivottava.
20.03.2018 blog

Tolkun ihminen on tolkuton käsite

Vieläkö muistatte Tolkun ihmisen? Ajattelin, että tämä jo yli vuoden vanha mediasensaatio olisi vaipunut unholaan, mutta se nousikin valokeilaan presidentinvaalikampanjoissa. Tolkun ihminen on alun perin kolumnisti-kirjailija Jyri Paretskoin kehittämä ajatus maltillisesta, kiihkoilemattomasta henkilöstä, joka asettuu kiihkoilevien ääripäiden väliin maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa. Tolkun ihmisestä tuli oikea superjulkkis sen jälkeen, kun presidentti Niinistö vauhditti julkisuutta Facebook- ja Twitter-postauksillaan.  
25.01.2018 blog

Suomessa tietäminenkin menee metsään

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Juha Hurme kirjoittaa kirjassaan Niemi mielenkiintoisesti tietämisestä: ”Tietämisen kantasana on tie. Tie on sovelias reitti erämaassa, joka on tiedettävä, jotta sitä osaa kulkea”. Nykysuomen etymologinen sanakirja vahvistaa Hurmeen esittämän tietämis-tulkinnan ”yleisimmäksi hyväksytyksi”. Tietäminen on merkinnyt ehkä myös jälkien muodostaman uran seuraamista. Kirjailija Veijo Meri viittasi samaan hänen kaunokirjallisessa sanakirjassaan Sanojen synty muutama vuosikymmen sitten.