ilmastonmuutos

28.01.2019 blog

Voiko geneettisellä vaihtelulla olla yhteys ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutoksen pitkän ajan vaikutusten arvioinnin haasteellisuus liittyy ajan arvottamisen ongelmaan. Torjuntaan on tehtävä investointeja pikaisesti ja vaikutukset ilmenevät vasta kaukana tulevaisuudessa. Peruskysymys kiteytyy siihen, kuinka nykyinen sukupolvi arvottaa tulevien sukupolvien hyvinvointia. Ilmaston lämpenemisen torjunta voidaan nähdä myös vakuutuksena tulevien vahinkojen varalle. Vakuutuksia hankkiessamme paljastamme riskiasenteemme, mitä enemmän haluamme riskiä karttaa, sitä suurempaa vakuutusturvaa olemme valmiit hankkimaan.
30.10.2018 blog

Ilmastonmuutos vaatii joustavaa muutosta

Pari viikkoa sitten julkistettu ilmastopaneeli IPCC:n raportti on pysäyttävää luettavaa. Katastrofaalisten seurausten välttämiseen eli merkittäville kasvihuonepäästöjen leikkauksille on aikaa vain kaksitoista vuotta. Liiallisesta lämpenemisestä aiheutuvia seurauksia luetellaan monenlaisia: jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, sukupuutot, kuivuus ja nälänhädät.  Tulevaisuudessa myös monet yhteiskunnalliset ongelmat, kuten jotkut sodat ja siirtolaiskriisit, pohjautuvat ympäristöongelmiin elinolosuhteiden muuttuessa ja heikentyessä.
24.10.2018 blog

Sulavassa ikiroudassa piilee terveysriski

Ikirouta kuulostaa sanana ikuiselta, mutta ilmaston lämmetessä senkin pintakerrokset ovat alkaneet sulaa. Arktisilla rannikkoseuduilla on paljon asutusta, jossa muutokset jo näkyvät. Rakennusten, teiden ja rantavallien sortumiset siirtävät kyliä ja kaupunkeja kauemmaksi rannasta turvallisimmille paikoille. Sulana pitkään pysyvä meri vaikuttaa yhteisöjen jokapäiväiseen elämään, kalastamiseen ja metsästämiseen esimerkiksi silloin, kun rannikkoalueilla joet ja järvet kuivuvat, tai vesi täyttää alavia maita. Lisäksi kulkeminen vaikeutuu, kun jää ei enää peitä rannikkoja ja jokia.
15.10.2018 blog

Nykymuotoinen taloudellinen kasvu ei voi jatkua loputtomiin

Tuottavuuden kasvu mahdollistaa taloudellisen kasvun. Tuottavuus paranee tehokkaampien työvälineiden käyttöönoton ja käyttöön liittyvän oppimisen myötä. Työajan kuluessa saadaan enemmän aikaiseksi. Tämä teknisen kehityksen ja oppimisen vuorovaikutus on mahdollistanut elintason ja hyvinvoinnin paranemisen lähes kaikkialla maailmassa.
12.01.2018 blog

BCDC-tutkimusjohtajat HS:ssa ja STN-blogissa: Energiatalouden ja ilmastokysymysten tasapainoilua

  BCDC Energian tutkimusjohtaja, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Svento purkaa ilmastomallinnuksen monimutkaista luonnetta Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston STN-blogissa.