kansainvälisyys

Ympäristönvaihdos voi olla ratkaiseva askel nuorten tutkijoiden urakehitykselle

Jatkanko väitöstyön jälkeen yliopistouralla, suuntaudunko yritysmaailmaan tai hakeudunko jonnekin muualle töihin? Näitä asioita moni miettii tohtorintutkinnon suorittamisen lomassa. Tohtorintutkinnon jälkeen hankittu kokemus tutkimustyöstä uudessa ympäristössä on tiedemaailman arvostama tapa kehittää tutkimuksellista osaamista. On myös muodostunut aikaikkunat tutkijanuran vaiheille; väitöksen jälkeen työskennellään tutkijatohtorina muutaman vuoden, sitä seuraa itsenäistyvän tutkijan vaihe, josta edetään yliopistotutkijaksi ja mahdollisesti professoriksi. 

6G – mahdollisuudet ja haasteet Suomelle

5G teknologia on yksi keskeisin tekijä neljännessä teollisessa vallankumouksessa. Eri liiketoiminta-alueiden (vertikaalien) tehokkuus tulee radikaalisti parantumaan langattomien teknologioiden ja niihin optimoitujen älykkäiden sovellusten myötä. Älykäs digitaalinen yhteiskunta on näköpiirissä 2030-luvulle mentäessä. 5G:n kaupallistaminen eri vertikaalien digitalisoinnissa ei kuitenkaan ole edennyt ennakoidusti, vaan sen käyttö rajoittuu lähinnä langattomaan mobiililaajakaistaan.

Yliopistojen kansainvälisyyden merkitystä on vaikea yliarvioida

Kansainvälisyys on yliopistolle niin tärkeä laadun varmistuksen työkalu, että sitä on alettu pitää lähes itseisarvona. Yliopistojen kansainvälisyydellä on laadun lisäksi monia merkittäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Kansainvälisestä yhteistyöstä: Case OyKKK – EM Lyon

Tiiviiden kansainvälisten kumppanuksien rakentaminen yliopistojen välille on pitkäkestoinen, mielenkiintoinen ja parhaimmillaan palkitseva tehtävä. Oheinen valottaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja EM Lyon -bisneskoulun* välille rakentunutta yhteistyötä yksittäisen koulutusohjelman motiiveista ja tarpeista laajempaan yhteistyöhön, joka kohdistuu kauppakorkeakoulun opiskelijoihin ja opetus- ja tutkimushenkilökuntaan.

KORKEAKOULUTUKSEN LUKUVUOSIMAKSUT OVAT RISKI JA MAHDOLLISUUS

Tähän asti korkeakouluopiskelu on ollut Suomessa kaikille ilmaista. Syksystä 2017 alkaen yliopistojen on lakimuutoksen mukaisesti perittävä Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu. Maksu koskee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa vieraskielistä koulutusta, mutta ei tieteellistä tai taiteellista jatkokoulutusta. Lain mukaan korkeakouluilla tulee olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksullisen tutkintokoulutuksen opiskelijoita.