politiikka

Rehtori Niinimäen kirje Kekkoselle: "Haluan ilmaista kiitolliset ajatukseni Teille"

Hyvä presidentti Kekkonen,

Elämmekö ihmisoikeuksien jälkeistä aikaa?

Varasto täynnä itkeviä lapsia. Rajaviranomainen luonnehtii joukkoa orkesteriksi. ”Vain kapellimestari puuttuu!” ”Älkää itkekö, sillä pääsette kohta puhumaan maanne konsulaatin edustajalle”, viranomaiset lohduttavat.  ”Haluan tätin luo”, vastaa lapsi El Salvadorista. ”Isää”, itkee toinen Guatemalasta.

Jotkut ovat kotoisin mistä vaan?

Usein kuulee valitettavan sitä, että valta on siirtynyt poliitikoilta talouden eliitille ja että taloudelliset tavoitteet määrittävät politiikan sisällön. Viime vuodet antavat kuitenkin aihetta ajatella, että politiikka on ainakin osittain ottanut niskavoiton taloudesta. Eri asia on, onko omaksuttu suunta toivottava.

Kaaoksesta uusi yhteiskuntateoria

"Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Teksasissa?" Tämä säätieteilijä Edward Lorenzin esittämä ajatus ns. perhosefektistä lienee tunnetuin kaaosteoriaan liittyvä esimerkki. Alun perin luonnontieteiden piiristä nousevaa kaaosteoriaa ja kompleksisuusteoriaa on yhä enemmän alettu soveltaa myös yhteiskuntatieteissä. Lähestymistapa sopiikin selittämään nyky-yhteiskunnan oikukkaita ilmiöitä paremmin kuin yksinkertaiset mekanistiset tai rakennemallit.

Medioitunut yhteiskunta

Yhteiskuntamme medioituminen etenee ja vaikuttaa yhä syvällisemmin. Medioituminen (engl. mediatization) tarkoittaa ensinnäkin sitä, että yhä suurempi osa kokemuksistamme ja tiedoistamme on median välittämää. Jos media ei noteeraa jotakin asiaa, sitä ei oikeastaan ole laajassa mitassa vaikuttavana yhteiskunnallisena todellisuutena olemassakaan.

Voiko julkisuutta hallita?

Voiko mediajulkisuutta hallita? Voiko esimerkiksi poliitikko pyörittää mediaa mielensä mukaan? Monien journalistien mielestä näin tapahtuu ilman muuta. Julkisuuden kohteet taas katsovat, että mahdollisuudet mediajulkisuuden sävyn ja määrän säätelemiseen ovat heikot.