tieteenhistoria

29.09.2020 blog

Emme ehkä eläkään niin poikkeuksellisia aikoja

Usein kuulee sanottavan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Tuntuu, että kuluvana vuonna maailma hiljeni ennen kokemattomalla tavalla. Koronapandemia panee tietenkin sekä ihmisten että yhteiskuntien kestokyvyn koetukselle.  Mutta onko aikamme lopulta sen poikkeuksellisempaa kuin aiempien sukupolvien?
01.09.2020 blog

Edellytykset perustehtävien hoitamiseen yliopistoissa on taattava

”Professorilla on kolme syytä olla professori: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu”, letkautti valtiovarainministeri ja tuleva pääministeri Alexander Stubb puoli vuosikymmentä sitten. Heiton taustalla on oletus siitä, että opetuksen tauotessa kesä on varattu joutenoloon. Todellisuus on kuitenkin melkeinpä päinvastainen. Kesäkuukaudet ovat kyllä tärkeitä, mutta aivan eri syystä: monelle se on ainoa ajankohta, jolloin jää aikaa tutkimuksen tekoon ja syventävään lukemiseen.
09.06.2020 blog

Mihin tarvitsemme totuutta?

Totuus on eräs kulttuurimme tärkeimpiä käsitteitä. Se ylevöittää. Jos jonkun sanotaan olevan tosi, sanotun arvo kohoaa niiden sanomisten yläpuolelle, joilta tämä määre puuttuu. Mutta mikä niiltä oikeastaan puuttuu? Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokin on ”totta”?
12.05.2020 blog

Entiseen ei ole paluuta

Julkisuudessa on arvuuteltu, milloin on mahdollista palata takaisin entisenlaiseen elämään. Paluuta ainakaan entiseen tuskin tulee. Koronakriisi tuntuu iskeneen ennen kaikkea vanhan maailman turvallisuuden, vapauden ja elämän hallinnan tunteisiin. Se on nostanut esiin monia uusia tai vähintäänkin pinnan alla vaikuttaneita piirteitä ja onnistunut jopa kääntämään yhteiskunnallisten trendien suuntaa. On hyvä hetki muodostaa kokonaiskuva muutoksesta.
16.04.2020 blog

Onko korona uusi espanjantauti?

Espanjantauti on vuosien 1918–1920 influenssapandemian erisnimi. Vielä 1990-luvulla tautia muisteli lähinnä vain kourallinen historiantutkijoita. 2000-luvun alussa espanjantauti palasi yleiseen tietoisuuteen. Uusia tutkimuksia ilmestyi, ja tautiin alettiin viitata kirjoissa, elokuvissa ja TV-sarjoissa.
14.04.2020 blog

Sekä teot että perustelut tärkeitä poikkeustilanteessa

Elämme poliittisen elämän hulluja päiviä. Vasemmistovetoinen hallitus pistää vihreiden tukemana rajat kiinni ja poliisin kaduille. Oikeisto kannattaa innokkaasti massiivista valtion talouspoliittisen roolin kasvattamista. Opetusministeri sulkee koulut ja Ruotsalaisen kansanpuolueen ministeri rajoittaa kansalaisoikeuksia. Interreililla maailmankuvaansa avartanut ulkoministeri kehottaa kaikkia suomalaisia palaamaan ja olemaan lähtemättä enää mihinkään.
18.02.2020 blog

Brexitistä tuli symboli maailmankuvien kamppailussa

Nyt se on sitten ohi. Brexit. Britannia todella jätti Euroopan unionin monen vuoden jahkaamisen jälkeen tammikuun lopussa. Valmistauduin h-hetkeen kuin vaalivalvojaisiin konsanaan: television ääressä seuranani erään suomalaisen panimon kekseliäästi nimeämä virvoitusjuoma Bitter Brexit. Illasta tuli kuitenkin antikliimaksi sekä tapahtumien että televisiolähetyksen osalta.
21.01.2020 blog

Historia voidaan ylittää hyvässä ja pahassa

Jokaisella on varmasti ollut kokemus, jonka jälkeen entinen näyttäytyy täysin uudessa valossa. Muutoksen jälkeen vanhat ongelmat ja ratkaisut saattavat vaikuttaa oudoilta ja jopa merkityksettömiltä. Aivan kuin elämä olisi siirtynyt tutun ja tunnetun yli jollekin toiselle tasolle.
24.12.2019 blog

Miksi jouluna pitäisi olla kiltti – tai mitään muutakaan?

Tänään on taas se päivä, jolloin kodin kynnykseltä kajahtaa tuttu kysymys: “Onkos täällä kilttejä lapsia?” Vastauksen sijaan kysymys herättää minussa useita vastakysymyksiä. Miksi juuri jouluna pitäisi olla kiltti? Mistä vaatimuksessa on ylipäätään kysymys? Pitäisikö joulua viettävän ihmisen olla kiltteyden ohella myös jotakin muuta, kuten vaikka rehellinen, ahkera tai rakastava? 
16.12.2019 blog

Petteri Pietikäisen kirje Edvard Westermarckille: ”Tieteellisesti olet taas ajankohtainen!”

Hyvä Edvard, Rohkenen lähestyä Sinua sinutellen, koska tiedän sinun kaihtaneen tärkeilyä, titteleitä ja hierarkioita. Haluan heti alussa kertoa Sinulle iloisia uutisia: tieteellisesti olet jälleen kerran ajankohtainen! Osittain sinun oman työsi vaikutuksesta levinnyt darwinilainen evolutionismi on tehnyt vahvan paluun ihmistieteisin puolen vuosisadan korpivaelluksen jälkeen. Voisit vaivatta aloittaa keskustelun tämän päivän evoluutiopsykologin tai moraalin juuria tutkivan primatologin kanssa ja tulla sekä ymmärretyksi että ymmärtää heidän ajatuksiaan.