Suoma Kulturruhtaráju Lappi ruhtarádju ja sámit (1954–1995)
Suomen Kulttuurirahaston Lapin maakuntarahasto saamelaisten tukijana (1954–1995)
Taarna Valtonen, Ph.D. dutkidoavttir, Giellagas-instituhtta Suomeksi
100 čälled anarâškielân - uksâ áávus anarâškielâ čäällimkulttuurân
Sata kirjoittajaa inarinsaamelle
Dos. FT Marja-Liisa Olthuis, Oulu ollâopâttâh, Giellagas-instituut Suomeksi Anarâškielâ iäláskittem oovdân lii tohhum ennuv majemui 20 ive ääigi. Láá šoddâm kielâpiervâleh, já vuorâsulmuuh láá oppâm kielâ Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut tievâsmittemškovliittâsâst já tastmaŋa Säämi máttááttâskuávdáá ive pištee škovliittâsâst já Giellagas-instituut máttááttâsâst. Tastko suhâpuolvah láá monâttâm kielâs, kielâiäláskittem tiäddu lii luándulávt pieijum sárnumkielân, já tondiet čaallum kielâ máttááttem lii finnim ucceeb huámmášume.
Monenlaista kieltä
Iešguđetlágán gielat
Eino Koponen, saamen kielen vt. professori, Giellagas-instituutti Davvisámegillii Matkustin pari viikkoa sitten raitiovaunussa Helsingissä. Lähellä minua istui kaksi lukioikäistä poikaa, jotka keskustelivat keskenään kovalla äänellä. Pojat olivat ehkä veljeksiä, mutta todennäköisemmin kuitenkin kaveruksia, koska tarkemmin katsoen he olivat aika erinäköisiä muuten, paitsi että kummankin ihonväristä näki, että luultavasti heidän vanhempansa olivat kotoisin Afrikasta, todennäköisimmin Somaliasta.
Teevstâ ulme – jurgâlemproosees stivrejeijee
Tekstin tarkoitus – kääntämisprosessin ohjaaja
Petter Morottaja, máttáátteijee, Oulu ollâopâttâh, Giellagas-instituut Suomeksi Juáháš lii jurgâleijee – taam tietih puohah kote pargeh anarâškieláin. Sij teivih pargostis já elimistis maaŋgâlágán tevstáid, main uážžuh smietâstiđ, et ijba taangin ääšist lah mihheen čallum anarâškielân. Uđâstoimâtteijeeh jurgâleh uđđâsijd anarâškielân, máttáátteijeeh jurgâleh oppâmaterialijd. Toimâttuvâin jurgâleh ucemustáá povdiittâsâid ucc-juovláid.
Čuolddavuoddagiid suollemasvuođat
Kuviopaulojen salaisuudet
Sigga-Marja Maggaduodjedutki, universitehtaoahpaheaddji Suomeksi Dál lea fas dakkár áigi jagis, go mun láven čohkkedit vulos duddjot, dan háve vuoddagiid. Mun čuolddán, jos háliidan girjevuoddagiid ja njuikkun, jos dárbbašan njuolggovuoddagiid. Dás mun áiggun geahččat vuoddaga vehá lagabui. Maid dat muitala sápmelaččaid birra? Vuoddagat leat sámi gárvodeamis okta deháleamos ja boarráseamos oasit. Mo muđui livčče olbmot sáhttán nuvttohiid geavahit?
Anarâškielâ tivvoomohjelm – jyehi anarâškielâ čällee pargoniävvu
Inarinsaamen korjausohjelma – jokaisen inarinsaameksi kirjoittavan työväline
Dos. Marja-Liisa Olthuis Taažâ arktisâš ollâopâttâh, Kielâtekno; Oulu ollâopâttâh, Giellagas-instituut Suomeksi Jieččân mielâst mun kuittâg mottoom muudon máátám čäälliđ anarâškielân. Teikâ näävthân mun jurdim vala mottoom okko tassaaš - tassaažân ko muu pargoskippáár moonâi kriittisávt muu čäällim teevstâ čoođâ já pahudistij: “Mun uáinám, et tun jieh lah kiävttám tivvoomohjelm.” Täst aalgij-uv uánihâš savâstâllâm: koolgâm-uv mun, kote kolgâččim mättiđ kielâ, kevttiđ tivvoomohjelm? Vástádâs lâi oovtâkiärdán: kale mun kolgâččim.
Mitä sananlaskut meille opettavat? Ohjenuoria väitöskirjan kirjoittajille
Kirjoittanut Giellagaksen tohtorikoulutettava Hanna Helander Ei oppi ojaan kaada eikä kysyvä tieltä eksy. Olen kuullut sananlaskun monta kertaa elämässäni ja ilmeisen syvälle se on tarttunut, sillä viime syksynä aloitin tohtoriopinnot Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa. Ennakko-odotukseni väitöskirjan teosta olivat kuitenkin hieman erilaisia kuin todellisuus työpöydän ääressä. Väitöskirjan kirjoittaminen ei olekaan ollut aivan niin auvoisaa kuin olin kuvitellut. Itseasiassa välillä se on ollut todella turhauttavaa.
Mitä minä ajattelin
Maid mun jurddašin
Sonja Tanhua, Giellagaksen tohtorikoulutettava Pohjoissaameksi Tutkin kolttasaamelaisia aktiivisina kansalaisyhteiskunnan jäseninä 1970-luvulla, ja väitöskirjatyön tekeminen on herättänyt ristiriitaisia tunteita.
Johtti sápmelačča viđát ruoktu: lonohallanstudeantan Saskatoonis
Jutaavan saamelaisen viides koti: vaihto-opiskelijana Saskatoonissa
Rosa-Máren MaggaGiellagasa bargi, sámiid kultuvrra studeanta Suomeksi Dego máŋgasiidda, nuorra eamiálbmot-warrior-idealista-vuoigŋa bohciidii munnjege mu vuosttas stuorra globála eamiálbmotdeaivvadeamis ON:as New Yorkas jagis 2013. Beroštisgohten ain eanet ah’ eanet riikkaidgaskasaš eamiálbmotáššiin. Ledjen juo áigá mearridan ohcat lonohallanstudeantan Kanádai, man eamiálbmogiid diliide ja máilbmái mun bessenge oahpásmuvvat čakčat 2014. Studerejin eamiálbmotoahpuid jahkebeali Saskatoonis, Saskatchewan universitehtas.
Hilbadis ságat
Hilpeitä heittoja
Sierge Rasmussámegiela studeanta ja Sámi kulturarkiivva bargi Suomeksi Ledjen čohkánan beavdegurrii veaigin. Goistejin mállása ja gulan “Áiggutgo sádduid [šattuid] biergobulláiguin?” Gulan jo mo bánit ruožadit, muhto moddjestan: “Já mo lei, oktii vel?” Eamit dat lei saláhta faluheamen.