Internet kiihdyttää kulttuurievoluutiota

Kivikaudella teknologinen ja yhteiskunnallinen kehitys oli hidasta. Uusi tietämys ja keksinnöt levisivät kovin verkkaisesti ihmiskunnan keskuuteen. Esimerkiksi pronssin käsittelyn taidon kulkeutuminen Välimeren piiristä Englantiin kesti yli tuhat vuotta. Kehityksen hitaus johtui mm. siitä, että pieninä eristyneinä ryhminä elävät ihmiset olivat vain harvoin viestinnällisessä vuorovaikutuksessa toisten ryhmien kanssa. Lisäksi ylivoimainen uusi teknologia oli "liikesalaisuus" jota ei paljastettu muille.

Sen sijaan nykyinen väenpaljous, runsas vuorovaikutus ja vuorovaikutuksen uudet viestintäteknologiset välineet mahdollistavat tietämyksen nopean leviämisen. Miljoonat ihmiset voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa ja oppia toisiltaan. Kenenkään ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan kehittelyssä voidaan nojautua toisten tahoillaan jo kehittämään tietämykseen. Tämän vuoksi tietämyksen kasvu, keksintöjen määrä ja ylipäänsä kulttuurievoluutio kiihtyy entisestään.

Evoluutio sopii selittämään myös teknistä kehitystä

Biologiasta tuttua evoluution käsitettä on alettu käyttää myös teknologisen kehityksen selittämiseen. Tuore esimerkki tästä on John Zimanin toimittama teos "Technological Innovation as an Evolutionary Process" (Teknologinen uudistuminen evolutionaarisena prosessina, Cambridge University Press, 2000).

Ziman kehottaa menemään tekniseen museoon silmäilemään "velosipeedien" sukupuuta eli nykyisen polkupyörän varhaisia kehitysvaiheita. Seuraavaksi hän kehottaa menemään luonnonhistorian museoon katselemaan fossiilien sarjaa hevosen kehityksestä. Molemmissa tapauksissa on nähtävissä evoluutiota, asteittaista kehittymistä. Evoluutioon kuuluu kaksi osaa: erilaisia muunnoksia tuottava mutaatio ja luonnonvalinta, joka karsii muunnoksista pois suuren osan.

Ihmisten runsas keskinäinen vuorovaikutus ja yritteliäisyys ovat omiaan suosimaan luovaa kokeilua ja keksimistä - eli sitä mitä biologiassa sanottaisiin muunteluksi tai variaatioksi. Ihmisten kekseliäisyys on tosin useimmiten tarkoitushakuista, eikä sattumanvaraista kuten geneettinen muuntelu. Erona geneettiseen periytymiseen on myös se, että yksilöiden hankinnaisominaisuudet eli vaikkapa tehdyt uudet keksinnöt voivat siirtyä välittömästi koko populaation käyttöön, kun genetiikassa vain geeneihin tulleet muutokset periytyvät jälkipolville.

Tietokone tappoi kirjoituskoneen sukupuuttoon?

Ekologiasta voidaan omaksua ajatus, että lajin, tuotteen, yrityksen täytyy pitää hallussaan jotakin ekologista lokeroa (engl. niche). Yleensä elinmahdollisuuden tarjoavia lokeroita ei ole rajattomasti saatavilla, jolloin niistä joudutaan kilpailemaan lajinsisäisesti ja lajien välisesti. Pääsääntöisesti eri lajeilla on eri ekologiset lokerot eli ne hyödyntävät samankin alueen voimavaroja eri tavoin. Ekosysteemissä on aina myös tyhjiä lokeroita, joita voisi hyödyntää jokin laji. Jokainen uusi mutaatio (keksintö) muotoilee kentän uudelleen sulkien yksiä mahdollisuuksia, avaten toisia lokeroita elettäväksi.

Teknologisen evoluution ajattelumallissa erilaiset tekniset laitteet ajatellaan lajeiksi, joilla on oma ekologinen lokeronsa. Esimerkiksi mekaaninen kirjoituskone piti hallussaan tiettyä ekologista lokeroa, johon sittemmin ilmaantui kilpailijaksi sähkökirjoituskone. Tämä sai puolestaan ehkä lopullisen kuoliniskun tietokoneiden ja tekstinkäsittelyohjelmien myötä. Nykyään tietokone näyttää syrjäyttäneen kirjoituskoneen samaan tapaan kuin vahvempi isorotta (Rattus Norvegicus) syrjäytti ruttotautia levittäneen mustarotan (Rattus Rattus) Euroopassa 1500-luvulta alkaen.

Kovasti kilpailluilla tekniikan aloilla "luonnonvalinta" on ankaraa, niin että uusista innovaatioista vakiintuu käyttöön vain pieni osa. Henkiin jäävä sovellutus ei kuitenkaan ole välttämättä teknisesti paras, vaan voittaja on se, joka ylipäänsä pystyy vakiinnuttamaan oman teknisen ratkaisunsa maailmanlaajuiseksi standardiksi.

Ihmisen "noogeneettinen" evoluutio

Jo vuosikymmeniä sitten monipuolinen talous- ja yhteiskuntatieteilijä Kenneth E. Boulding sovelsi evoluution ideaa ihmistekoisten tuotteiden kehitykseen teoksessaan "Ecodynamics. A New Theory of Societal Evolution" (1978).

Boulding soveltaa biologisen "valmistamisen" ajatusta kaikenlaisten tuotteiden valmistukseen. Biologisessa valmistamisessa geenien informaatio (genotyyppi) ohjaa valmistusprosessia niin että syntyy tietynlainen aineellinen olento (fenotyyppi). Kanan geeneissä on ohjeet ja tietämys kananpojan rakentamiseksi. Vastaavasti ihmistekoisten tuotteiden valmistamista ohjaa tietämys, know-how. Bouldingille evoluutio on nimenomaan tietämyksen muuntelua ja kehitystä.

Bouldingin mukaan tietämys ei tosin ole riittävä ehto tuotannon onnistumiseksi, vaan lisäksi tarvitaan energiaa ja raaka-aineita. Missä tahansa valmistuksessa tietämys ohjaa energiaa, joka järjestää materiaaleja tietynlaiseen järjestykseen. Nykymaailmassa raaka-aineita ja energiaa on helposti saatavilla, sen sijaan huipputietämys voi olla yritysten kilpailukyvyn tae.

Geneettinen informaatio muodostaa maapallon "genosfäärin". Ihmiskunnan kulttuuriperimää voidaan puolestaan Teilhard de Chardinin tapaan nimittää "noosfääriksi" (nous =mieli, järki, sfääri =kehä, piiri). Kenneth Bouldingin mukaan ihmiskunnan evoluutio on etupäässä kulttuurievoluutiota tai "noogeneettistä" tietämyksen evoluutiota, kuten hän sanoo. Geneettisesti ihminen ei paljoa muuttunut viimeiseen sataan tuhanteen vuoteen, kun taas noogeneettinen evoluutiovauhti on yhä nopeutumassa.

Kulttuurievoluutio kiihtyy

Bouldingin mukaan vanhemmalla eli paleoliittisella kivikaudella noogeneettinen evoluutio oli hyvin hidasta, koska ihmiset elivät pieninä eristyneinä ryhminä ("bands") ja tietojen jaossa tietämystä saatiin vain pieneltä joukolta. Ainoa muisti oli ihmisaivot ja vaivalla hankittu tietämys meni kovin usein ihmisen mukana hautaan. Myös kokonaiset pienet populaatiot tuhoutuivat sukupuuttoon ja veivät mennessään ties miten arvokasta tietämystä. Näissä oloissa tietämystä karttui hyvin hitaasti.

Ns. neoliittinen vallankumous eli maanviljelyksen keksiminen Mesopotamiassa nykyisen Irakin seuduilla n. 7000 eaa. oli tärkeä edistysaskel: se kasvatti populaation kokoa, synnytti kaupunkivaltion, mahdollisti työnjaollisen erikoistumisen eri alojen asiantuntijoiksi ja antoi virikkeen ulkoisen muistin eli kehittyneen kirjoituksen luomiselle 3500 eaa. mennessä. Kirjoitettu teksti pystyy säilyttämään perimätietoa verrattomasti puhuttua kieltä paremmin. Kirjoitettu sanoma voidaan myös levittää muuttumattomana pitkien matkojen päähän.

Gutenbergin "graafinen vallankumous" eli kirjapainotaidon keksiminen 1400-luvulla oli merkittävä noogeneettinen edistysaskel. Kirjapainon myötähän kaikki tieto oli nopeasti ja halvalla levitettävissä useammille kuin koskaan aiemmin. Kirjojen avulla tieto säilyi ja jokainen lukutaitoinen saattoi oppia toisten kokemuksista. Tämä nopeutti osaltaan keksimisen vauhtia.

Myös Internet on noogeneettisesti merkittävä keksintö: sehän saattaa potentiaalisesti miljoonat ihmiset keskinäisiin tietojen vaihtosuhteisiin, vieläpä nopeasti ja edullisesti. Kun näin suuri määrä ihmisiä ja heidän tietämystään vaikuttaa toinen toisiinsa, niin luultavasti "mutaatioiden" tai keksintöjen määrä kasvaa. Tästä suuresta määrästä löytyy sitten niitä hyödyllisiäkin keksintöjä, jotka jäävät elämään.

Ihminen on sosiaalisena lajina muurahaisen kaltainen. Yksilö on varsin vähäpätöinen olento, mutta yhteisö muodostaa pelottavan voimatekijän. Internet on väline, joka luultavasti entisestään parantaa ihmiskunnan yhteistä kekseliäisyyttä ja kykyä murtaa luonnon viimeisetkin salaisuudet.

 

(Ilmestynyt Aamulehdessä 16.11.2000; tämä on hieman laajempi ja väliotsikoiltaan erilainen kun lehden versio.)

Last updated: 12.10.2016

Add new comment