Nuorisobarometrin mukaan vuonna 2006 nuorista noin kolmasosa (35 %) kuki vähintään melko paljon turvattomuutta ilmastonmuutoksen takia, niin vuonna 2018 toteutetun kokeilun mukaan näin koki jo kaksi kolmasosaa (67 %) nuorista. Myös yritysten keskuudessa viime vuonna tehnyt kyselyn mukaan ilmastonmuutos puhututtaa usein yli joka toisen yritysten sisällä, joista yli kolmannes (35 %) näkee uhkana, joka vaatii konkreettisia toimia, mutta toisaalta lähes neljännes (23 %) yrityksistä näkee tässä myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, kun joka kymmenelle yrityksen edustajan meielstä suurin vaikutus on kustannuksien nousu.
Onkin tärkeää, että asian tärkeys ja ongelma on tiedostettu, mutta ahdistuksen lietsomisen ja toivottomuuden sijasta ratkaisevaa on ymmärtää, että konkreettisten tekemisten aika on nyt. Suuresta haasteesta selviytymistä helpottaa tiedostaminen, että näiden uhkien torjunta tarjoaa monenlaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia monille muillekin kuin energia-alan yrityksille. Ilmastoteot luovat positiivista kuvaa yrityksestä samalla kun sillä voidaan säästää kuluissa jopa hyvin pienillä teoilla, jotka vaativat välillä vain huomaamista – voisiko harvemmin käytössä olevien tilojen lämmitystä säätää tai valaistusta optimoida käytön mukaan? Jääkö toiminnastamme jätettä tai muita sivuvirtoja, joka olisikin toiselle yritykselle käyttökelpoista materiaalia tai voisiko erilaisia yhteishankintoja toteuttaa muiden yritysten kanssa?
Suomi on jo monella tavoin edelläkävijä. Hallitusohjelman tavotteiden mukaan uusiutuvan energian käyttö tulisi nousta 2020-luvulla yli puoleen nykyisestä noin kolmasosasta. Pohjois-Pohjanmaa on harvaan asuttua, pitkien etäisyyksien aluetta, jossa kiinteistöjen lämmittäminen ja maantieliikenteeseen nojaava materiaalilogistiikka luovat merkittäviä kustannuksia yrityksille sekä tuottavat merkittäviä hiilipäästöjä. Siksi myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018-2021 linjaa vaihtoehtoisten liikenteen energialähteiden tuotannon ja jakelun kehittämisen merkittäväksi ilmastonmuutoksen hillitsemin keinoksi liiketoimintamahdollisuuksia edistävällä tavalla. Alueiden ja elinkeinoelämän taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä onkin löytää ratkaisuja vähentää näitä kuluja ja päästöjä. Kaikken keksintöjen ei tarvitse olla suuria tai kalliita, ja kansainvälistä kasvupotentiaalia omaaville tuote- tai palveluideoille on olemassa erilaisia tukimuotoja, kuten Business Finlandin innovaatioseteli.
Myös monessa käynnissä olevassa ja alkavassa tutkimusryhmämme hankkeessa mietitään ratkaisuja, joissa yhdistyy energiatehokkuus, taloudelliset säästöt sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivoksen geotermisen lämmön energiapotentiaali on valtava ja se soveltuu sekä pilotointikohteeksi, että monenlaisille lämmön käyttäjille. Toivottavasti huoli ilmaston lämpenemisestä ei saa hyytymään huolesta vaan syttymään toimimaan, yhteistyöllä etenkin yritysten keskuudessa pienistä puroista kasvaa suuri virta!
Katariina Ala-Rämi
Oulun yliopisto, MicroENTREn tutkijatohtori
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus