Yrityksen kasvunhallinta – kasvukipujen tunnistamista, ennakointia ja ratkaisuja

Yritysten kasvua pidetään yhteiskunnassa erittäin toivottavana, sillä se luo kaivattuja uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Kansantaloutemme tila ja kehitys riippuu suurelta osin siitä, miten suomalainen yrityskenttä kasvaa ja menestyy. Myös pienemmät yritykset asettavat itselleen odotuksia sekä talouskasvun tuojana että talouden uudistajina. Ajoittain talousuutiset kertovat, että menestyksekäs ja kasvava yritys onkin törmännyt yllättäviin ongelmiin ja jopa vakaviin kriiseihin liian nopean ja hallitsemattoman kasvun seurauksena.

Kasvu muuttaa yritystä ja siinä toimivia ihmisiä. Yrityksen kasvaessa sen liiketoiminta monimutkaistuu aiheuttaen hyvien asioiden lisäksi myös haasteita ja kasvukipuja, joita täytyy tunnistaa, ennakoida ja hallita yrityksen elinvoimaisuuden ja kasvun säilyttämiseksi. Kasvukipujen yksi ilmentymä on, että yritys on kasvanut ohi omasta infrastruktuuristaan eli resursseistaan ja järjestelmistään. Tukeakseen kasvanutta ja monimutkaistunutta toimintaansa yrityksen täytyy kehittää ja uudistaa järjestelmiä, prosesseja ja rakenteita. Yritysjohdon keskeisenä tehtävänä onkin pitää kasvu hallittuna. Kun kasvu on hallittua, kasvun riskit saadaan kierrettyä ja selätettyä. Näin yritys pysyy ketteränä ja kehittyvänä, eikä kasvu kuihdu vaan voi jatkua edelleen.

Yritysten kasvukivut voivat johtua myös mm. uusien järjestelmien käyttöönoton epäonnistumisista ja henkilöstön hallinnan tai talouden hallinnan ongelmista. Erityisesti nopeassa kasvussa jatkuva kiire ja asioiden organisoimattomuus voivat johtaa kustannusseurannan pettämiseen, jolloin myynnin kasvusta ei seuraakaan parempaa tulosta. Aina yrittäjät eivät ole myöskään riittävän valmistautuneita johtamisen muutoksiin kasvavassa yrityksessä. Kasvu vaatii panostusta mm. johtamiseen, osaamisen kehittämiseen, resurssien hankkimiseen ja rahoitukseen. Huonosti hallitussakin kasvussa yritykset voivat otollisissa olosuhteissa kasvaa, mutta samalla ne hukkaavat kasvutilaisuuksia taistellessaan operatiivisten ongelmien kanssa.

Kasvun hallitseminen on erityisesti tärkeää kasvu-uralla oleville yrityksille sekä kasvua tavoitteleville yrityksille. Nopean kasvun aiheuttaman kaaoksen ja riskien pelossa yrittäjä voi jopa painaa jarrua, vaikka yrityksen kasvulle olisi olemassa kaikki edellytykset. Riski hallitsemattomasta kasvusta voi siis olla yrittäjälle yksi syy olla tavoittelematta kasvua – se voi toimia yrityksen kasvun esteenä. Tässäkin mielessä kasvunhallinnan osaamiselle on tarvetta, sillä me todellakin tarvitsemme kasvuhakuisia yrityksiä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Myös mikroyrittäjät voivat hyödyntää kasvunhallinnan osaamista ja näkökulmaa paitsi yrityksen johtamisessa myös tulevien kasvuhaasteiden ennakoinnissa ja niihin varautumisessa. Mikroyrityksissä suhteellisen kasvun voimakkuus konkretisoituu: yksinyrittäjän tai osa-aikaisen yrittäjän pyörittämän yrityksen kasvu yhdeksän henkilöä työllistäväksi mikroyritykseksi on käynyt läpi useita kriittisiä kasvun vaiheita ja haasteita mm. työantajayritykseksi ryhtymisen kautta. Mikroyritysten riskinkantokyky on tavallisesti suurempia yrityksiä heikompi. Eikä ongelmaa helpota se, että yleensä pienissä yrityksissä kiinnitetään vähemmän huomiota riskeihin ja kasvunhallintaan kuin suuremmissa yrityksissä.

Nivalassa pääpaikkaansa pitävässä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa on tehty sekä empiiristä että teoreettista tutkimustyötä yritysten kasvunhallinnasta jo vuosikymmenen ajan. Tutkittua tietoa yrityksen kasvunhallinnasta jaetaan yrittäjien ja yhteiskunnan käyttöön mm. Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n tapahtumissa ja avoimen yliopiston opintojen kautta.

Martti Saarela, kehityspäällikkö, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE 

Blogi on julkaistu alunperin Keskipohjanmaa-lehdessä 25.4.2021 osana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin henkilökunnan kirjoitussarjaa. 

 

Last updated: 6.5.2021